EU:n johtajat ovat alkaneet arvostella Kreikan hallitusta kovin sanoin siitä, ettei Kreikka ole toiminut riittävän ripeästi sovituista toimenpiteistä pakolaiskriisin saralla. Kreikkaa on jopa uhkailtu Schengen-sopimuksesta hyllyttämisellä joulukuun puolivälissä.
Kreikka on ollut haluton tehostamaan rajavalvontaansa, turvapaikkaa hakevien rekisteröinnissä, väliaikaisten vastaanottokeskusten perustamisessa ja kesällä sovitusta 160 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta muihin EU-maihin. EU-maiden johtajien keskuudessa on alkanut kuulua vaatimuksia Kreikan erottamisesta Schengenistä.
Erityisesti Itä-Euroopan maiden johtajat ovat närkästyneitä Kreikan hallituksen toimiin. Saksa on suhtautunut kuitenkin vaatimuksiin maltillisemmin.
Kreikkalaisviranomaisten mukaan Schengenistä hyllyttäminen ei muuttaisi tilannetta, sillä maalla ei ole yhteistä maarajaa muiden Schengen-maiden kanssa. Turvapaikkaa hakevat eivät lennä lentokoneilla Kreikasta muihin EU-maihin.
Kreikka on kieltäytynyt vastaanottamasta EU:n rajavalvontavirasto Frontexin henkilöstöä valvomaan maan pohjoista rajaa. Lisäksi Kreikka ei ole vastaanottanut lisää rekisteröintiin tarvittavia laitteita. Kreikan mukaan huonot internet-yhteydet ja henkilökunnan ohjeistus eivät ole riittävällä tasolla.
Kreikan saarien rajavalvonta on likimain mahdotonta. Tuhannet ihmiset kulkevat Kreikan lävitse päivittäin kohti pohjoista. Humanitaarinen kriisi Kreikan saarilla on estetty kuljettamalla mantereelle Turkin puolelta tulleita pakolaisia yötä päivää.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
