Mielenosoitusmarssi Kreikan parlamentin edustalla Syntagman aukiolla Ateenassa sunnuntaina 8. toukokuuta 2016. Perjantaina alkanut Kreikan yleislakko on pysäyttänyt pääkaupungin julkisen liikenteen. / Anni Reenpää
Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntaina 5,4 miljardin leikkauspaketin. Leikkaukset koskivat pääosin eläkkeitä. Samaan aikaan Ateenassa oli mielenosoitus, joka riistäytyi käsistä. Julkinen liikenne oli kolmatta päivää lakossa.
Ateenassa järjestetty mielenosoitus riistäytyi mellakaksi, kun jotkut protestoijat heittivät poliiseja palopommeilla. Poliisi kertoi pidättäneensä 14 ihmistä, joista vain kolme oli kreikkalaisia.
Vaadittu eläkeuudistus meni parlamentissa läpi hallituspuolueiden äänien turvin. Kreikan hallituksella on niukka 153 edustajan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa. Pääoppositiopuolue Uusi demokratia vaati uusia vaaleja äänestystä edeltäneessä keskusteluissa, jotka kestivät kaksi vuorokautta.
Eläkeuudistus on Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin mielestä riittävä ponnistus Kreikan hallitukselta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja osa euromaista sen sijaan katsovat, että Kreikan tulisi myös säätää ennakkoon laki yli 3 miljardin leikkausohjelma, jos Kreikka ei yllä finanssipoliittisiin tavotteisiinsa.
Kreikan tavoitteena on saada 3,5 prosentin perusylijäämä vuoteen 2018 mennessä. Perusylijäämä on muutoin kuin budjetin ylijäämä, mutta siitä on karsittu pois velanhoitokulut.
Kreikka on tarjoutunut tekemään automaattisen kululeikkauksen, jos maa ei yllä haluttuun perusylijäämään. IMF ja osa euromaista haluavat leikkausten olevan kohdennettuja, koska muutoin leikkaukset voivat toimia tavoitteita vastaan.
IMF pitää koko Kreikan tavoittelemaa perusylijäämää utopistisena. Rahasto ei usko Kreikan pystyvän ylläpitämään näin suurta perusylijäämää vuodesta toiseen. Rahaston mielestä 1,5 prosentin perusylijäämä olisi riittävä. Euromaiden mielestä Kreikan velkataakka ei kevene riittävän nopeasti ilman tuntuvaa perusylijäämää.
IMF on viime viikon torstaina kirjoittanut euromaiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa vaaditaan Kreikalle velkahelpotuksia. Kirjettä on pidetty tuntuvana ukaasina siitä, että rahasto ei halua olla mukana kolmannessa tukipaketissa ilman velkahelpotuksia.
Myös Kreikan hallitus on pitkään toivonut saavansa velkalastiinsa helpotuksia. Euromaat eivät ole velkojen anteeksiannon kannalla.
Kreikan kolmannen tukipaketin ensimmäinen tukierä on ollut työn alla jo viime vuoden lokakuusta asti. Kreikka tarvitsee tukierän heinäkuussa erääntyvien vanhojen luottojen maksuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
