Kreikan talousministeri Giorgos Stathakis kertoo talouslehti Financial Timesille Kreikan ja velkojien päässeen sopimukseen maan kolmannesta tukipaketista. Euroopan komission mukaan tukipaketista hiotaan vielä pieniä yksityiskohtia. Tukipaketti on arvioiden mukaan 86 miljardin euron suuruinen.
Komissio huomauttaa, että tukipaketti tulee hyväksyä euromaiden valtiovarainministereiden kesken. Kreikan parlamentin odotetaan äänestävän tukipaketista torstaina. Muiden euromaiden äänestykset tukiohjelmasta ovat vuorossa ensi viikon aikana.
Neuvottelut sujuneet vauhdikkaasti
Kreikalta vaaditut ennakkotoimet ovat edenneet liukkaasti. FT:n mukaan tällä viikolla edessä ovat 50 miljardin euron yksityistämisrahaston hyväksyminen, maan energiamarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle ja maan pankkisektoria riuduttavien tuottamattomien lainojen käsittely.
Neuvottelujen edistyminen on yllättänyt jopa Saksan. Kreikan hallituksen yhteistyökykyä pidettiin aluksi epävarmana. Kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen aikana epäilyt ovat kuitenkin hälvenneet. Saksan varavaltiovarainministeri Jens Spahn kertoi, ettei aiemmin tänä vuonna Kreikan hallituksen suunnasta tahtonut saada selvyyttä.
EU:n virkamiehetkin ovat kertoneet yllättyneensä siitä, miten ripeästi neuvottelut ovat sujuneet. Kreikan tulisi pystyä maksamaan 20.8. Euroopan keskuspankille noin 3,2 miljardin luottoerä. Takarajan arveltiin tulevan eteen liian nopeasti, jolloin Kreikka olisi tarvinnut toisen lyhytaikaisen siltarahoituksen.
Ohjelman olisi määrä kestää kolme vuotta. Kreikka on ollut tämän vuoden kesää lukuunottamatta tukiohjelmissa viiden vuoden ajan.
Ohjelmaa höllätty
Kreikan taloustilanne on heikentynyt tuntuvasti tänä vuonna. Kreikan talouden arvellaan supistuvan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia.
Talouden käänne on otettu huomioon myös tukiohjelmassa. Vielä keväällä Kreikalta odotettiin mittavaa perusylijäämää. Perusylijäämä on muutoin sama kuin talouden ylijäämä, mutta siinä ei oteta huomioon lainanhoitokuluja.
Tänä vuonna Kreikalle myönnetään jopa pieni perusalijäämä. Ensi vuonna maan pitäisi kyetä puolen prosentin perusylijäämään. Vuonna 2017 perusylijäämä tulisi kasvattaa 1,75 prosenttiin, ja viimeisenä ohjelmavuonna 2018 3,5 prosenttiin. Osa ekonomisteista pitää tavoitteina kuitenkin “fantasiana”, eurokriittinen brittilehti Telegraph kirjoittaa.
Uutistoimisto Reuters on koonnut Kreikan lainaohjelman kulmakivet. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolosta ei ole tietoa, koska Kreikan tukipaketin velkahelpotuksista ei olla hiiskuttu. IMF edellyttää tukiohjelmaan tuntuvaa velkasaneerausta.
