Kreikan talousministeri Giorgos Stathakis kertoo talouslehti Financial Timesille Kreikan ja velkojien päässeen sopimukseen maan kolmannesta tukipaketista. Euroopan komission mukaan tukipaketista hiotaan vielä pieniä yksityiskohtia. Tukipaketti on arvioiden mukaan 86 miljardin euron suuruinen.
Komissio huomauttaa, että tukipaketti tulee hyväksyä euromaiden valtiovarainministereiden kesken. Kreikan parlamentin odotetaan äänestävän tukipaketista torstaina. Muiden euromaiden äänestykset tukiohjelmasta ovat vuorossa ensi viikon aikana.
Neuvottelut sujuneet vauhdikkaasti
Kreikalta vaaditut ennakkotoimet ovat edenneet liukkaasti. FT:n mukaan tällä viikolla edessä ovat 50 miljardin euron yksityistämisrahaston hyväksyminen, maan energiamarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle ja maan pankkisektoria riuduttavien tuottamattomien lainojen käsittely.
Neuvottelujen edistyminen on yllättänyt jopa Saksan. Kreikan hallituksen yhteistyökykyä pidettiin aluksi epävarmana. Kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen aikana epäilyt ovat kuitenkin hälvenneet. Saksan varavaltiovarainministeri Jens Spahn kertoi, ettei aiemmin tänä vuonna Kreikan hallituksen suunnasta tahtonut saada selvyyttä.
EU:n virkamiehetkin ovat kertoneet yllättyneensä siitä, miten ripeästi neuvottelut ovat sujuneet. Kreikan tulisi pystyä maksamaan 20.8. Euroopan keskuspankille noin 3,2 miljardin luottoerä. Takarajan arveltiin tulevan eteen liian nopeasti, jolloin Kreikka olisi tarvinnut toisen lyhytaikaisen siltarahoituksen.
Ohjelman olisi määrä kestää kolme vuotta. Kreikka on ollut tämän vuoden kesää lukuunottamatta tukiohjelmissa viiden vuoden ajan.
Ohjelmaa höllätty
Kreikan taloustilanne on heikentynyt tuntuvasti tänä vuonna. Kreikan talouden arvellaan supistuvan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia.
Talouden käänne on otettu huomioon myös tukiohjelmassa. Vielä keväällä Kreikalta odotettiin mittavaa perusylijäämää. Perusylijäämä on muutoin sama kuin talouden ylijäämä, mutta siinä ei oteta huomioon lainanhoitokuluja.
Tänä vuonna Kreikalle myönnetään jopa pieni perusalijäämä. Ensi vuonna maan pitäisi kyetä puolen prosentin perusylijäämään. Vuonna 2017 perusylijäämä tulisi kasvattaa 1,75 prosenttiin, ja viimeisenä ohjelmavuonna 2018 3,5 prosenttiin. Osa ekonomisteista pitää tavoitteina kuitenkin “fantasiana”, eurokriittinen brittilehti Telegraph kirjoittaa.
Uutistoimisto Reuters on koonnut Kreikan lainaohjelman kulmakivet. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolosta ei ole tietoa, koska Kreikan tukipaketin velkahelpotuksista ei olla hiiskuttu. IMF edellyttää tukiohjelmaan tuntuvaa velkasaneerausta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Lue lisää
