Kreikan hallitus jätti keskiviikkona anomuksen Euroopan vakausmekanismi EVM:lle kolmannesta tukipaketista. Myöhään torstaina maan hallitus laati seikkaperäisen ohjelmansa taivuttaakseen velkojat hyväksymään kolmivuotisen 53,5 miljardin euron lainapaketin. Ohjelma on melko tarkkaan samansuuntainen kuin mikä kansanäänestyksessä torjuttiin selvin luvuin.
Kreikan hallituksen apupuolueena toimiva kansallismielinen Itsenäiset kreikkalaiset (ANEL) eivät allekirjoittaneet anomusta. Puolueen puheenjohtaja ja maan puolustusministeri Panos Kammenos on kritisoinut erityisesti Kreikan saarien arvonlisäveron alennuksien poistamista. Lisäksi päähallituspuolue Syrizan vasemmistosiipeä vetävä maan energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanis jätti puumerkkinsä pois anomuksesta.
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on kuitenkin viettänyt aikaa kolmen oppositiopuolueen puheenjohtajien kanssa saadakseen tukea ohjelmalle. Viime kauden hallituspuolueet Uusi demokratia ja sosialidemokraattien Pasok ovat todennäköisesti tukemassa esityksen läpimenoa. Joki-puoluekin kannattanee ohjelmaa oppositiosta käsin.
Kreikan parlamentissa äänestetään perjantaina siitä, voiko anomuksen ohjelmaluonnosta käyttää pohjana neuvotteluissa. Hallituksen rivit voivat repeillä niin pahoin, että hallituskin kaatuisi. Syrizan repeäminen on jopa todennäköistä. Lisäksi ANEL saattaa lähteä hallituksesta ohjelman vuoksi.
Tsipras voi tällöin esitellä pikavauhtia maalle uuden hallituksen, johon voisi liittyä mainittuja oppositiopuolueita.
Brittilehti The Guardian kertoo torstaisessa seurantablogissaan parlamentin puheenjohtajan Zoi Konstantonopoulousin ilmoittaneen, ettei lisäsäästöjä sisältävä ohjelma tule menemään parlamentissa läpi. The Guardian lisää Konstantonoupoulin viettäneen kolme ja puoli tuntia pääministeri Tsiprasin puhuttelussa, ja lähteneen pois kommentoimatta.
Konstantonoupoulou on Kreikassa hyvin suosittu politiikko. Olisi syvä takaisku Syrizalle, jos hän jättäisi puolueen laina-anomuksen sisällön vuoksi.
Pääministeri Tsiprasin paineet eivät rajaudu Lafazanisin ja Konstantonopouloun todennäköisiin irtiottoihin. Maan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis sai talouslehti The Wall Street Journalin mukaan sittenkin potkut Tsiprasilta.
WSJ:n mukaan Tsipras oli jo pitkään halunnut siirtää Varoufakisin pois ministerin tehtävistä, mutta Varoufakisin nauttima huima kansansuosio esti häntä erottamasta ministeriään.
Tsipras joutui lopulta tekemään raskaan päätöksensä, kun Varoufakis oli pyöritellyt brittilehti Telegraphille mahdollisuutta ottaa Kreikassa käyttöön rinnakkaisvaluutan. Tämä olisi tiennyt Kreikan todennäköistä euroeroa. Se saattoi myös olla Varoufakisin alkuperäinen tavoite.
Lopulta alati kasvaneen paineen alla Tsipras alkoi taipua velkojien tahtoihin. Hinta on ollut kova niin poliittisesti kuin myös taloudellisesti. Kaksi viikkoa kiinni olleet pankit ja nostorajoitukset ovat haitanneet merkittävästi kansalaisten ja yritysten toimintaa.
Mikäli usea talousprofessori on arvioissaan oikeassa, tulisi uusi lainaohjelma vain syventämään Kreikan taloudellista ahdinkoa. Tällöin Kreikan velanhoitokyky heikkenisi entisestään.
Perjantaina Kreikan laina-anomus käydään läpi Kreikan parlamentin lisäksi velkojia edustavien “instituutioiden” kanssa. Entisenä troikkana tunnettuun velkojien edustajiin kuuluvat Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Laina-anomuksen odotetaan tulevan hyväksytyksi. Tämän jälkeen lauantaina euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä käy anomuksen lävitse ja esittelee näkemyksensä sunnuntaiksi koolle kutsutun EU-johtajien huippukokoukseen. Mikäli EU-päättäjät hyväksyvät anomuksen ja lainaohjelman, palaa se euromaiden parlamentteihin hyväksyttäväksi.
Ripeässä tahdissa hyväksytty ohjelma antaisi valtuudet myöntää Kreikalle varoja kuolettaa EKP:lle 20.7. erääntyvä noin 3,5 miljardin euron lainaerä. Yleisen arvion mukaan EKP:n velat tulisi hoitaa. Muutoin Kreikka ei voisi jatkaa euromaana.
Syrizan pitkäaikainen tavoite on ollut saada velkoihinsa leikkauksia. Euromaat ovat koko ajan olleet haluttomia alaskirjaamaan saataviaan Kreikasta.
IMF julkaisi vastoin euromaiden tahtoa Kreikan kansanäänestyksen alla Kreikan velkakestävyysraporttinsa. Siinä rahasto toteaa Kreikan velkataakan olevan kestämätön. Myös Yhdysvallat ovat toistuvasti painostaneet euromaita leikkaamaan saataviaan.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble myöntää IMF:n olevan oikeassa siinä, että Kreikan velka on kestämättömällä tasolla, eikä Kreikka näitä nykyisiäkään velkojaan pysty suorittamaan.
Schäuble tosin kertoo, ettei velkojen leikkaus ole mahdollista, sillä Lissabonin sopimus estää sen. Sopimuksen artikla 122:n mukaan EU-jäsenmaat eivät saa rahoittaa muita jäsenmaita. Tukiluottojen alaskirjaus muuttuisi suoraksi rahoitustueksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
