LEHTIKUVA
Kreikka on siirtänyt autolautalla ensimmäiset siirtolaiset saarilta mantereelle, kreikkalaislehti Kathimerini kertoo verkkosivuillaan. Turkin rannikolla ihmissalakuljettajat ovat toimineet ahkerasti. EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex arvioi, että tammi-heinäkuun aikana Kreikkaan on tuotu noin 130 000 siirtolaista.
Turkin rannikolta on lyhyt matka useille Kreikan saarille. Lyhyt merimatka taittuu pienillä kumiveneillä, mikä tekee rajavalvonnan käytännössä mahdottomaksi. Pieniä kumiveneitä liikkuu yhtäaikaisesti merellä.
Libyan ja Italian välisellä meriosuudella aluksilta vaaditaan parempaa merikelpoisuutta. Samalla kerralla kuljetettavien ihmisten määrä on suurempi, ja suuremmat alukset ovat helpommin havaittavissa.
Mantereelta pohjoisrajalle
Kathimerini kertoo, että siirtolaiset viedään linja-autoilla Ateenan päärautatieasemalle, josta matka jatkuu junalla kohti uutta vastaanottokeskusta. Suuri osa siirtolaisista hakeutuu kuitenkin maan pohjoisrajalle. Sieltä matka jatkuu Balkanin lävitse kohti Keski-Eurooppaa.
Ateenaan perustettuun uuteen vastaanottokeskukseen mahtuu noin 700 siirtolaista, mutta vain 300 on päättänyt jäädä keskukseen.
Kreikan naapurimaassa Makedoniassa olosuhteet ovat heikentyneet nopeasti. Makedonia julisti poikkeustilan siirtolaistulvan vuoksi. Maan armeijaa tarvitaan ohjaamaan siirtolaisvirtaa etelästä pohjoiseen. Lisäksi armeija turvaa kansalaistensa turvallisuutta.
Turismi kärsii
Tilanne Kreikan saarilla on kaaottinen. Kuvat suositulta lomasaarelta Kosilta ovat levinneet kansainvälisessä mediassa nopeasti. Kreikassa pelätään turismin vähenevän, sillä turistit tuntevat olonsa vaivautuneeksi siirtolaistelttojen keskellä.
Turismi kattaa Kreikan taloudesta noin neljänneksen. Erityisesti brittituristit ovat kertoneet, etteivät he aio viettää lomaansa ensi vuonna siirtolaisten keskellä.
Schengen vaarassa
Saksassa varaudutaan jopa 800 000 turvapaikan hakijaan tänä vuonna. Lukema on suurempi kuin viime vuoden turvapaikka-anomukset koko EU:n alueella.
Saksa on toivonut muilta EU:n jäsenmailta tasapuolisempaa taakanjakoa turvapaikkaa hakeville siirtolaisille. Saksan sisäministeri Thomas de Maizière kertoo, että passiton matkailu Schengen-alueella on vaarassa katketa, ellei EU:ssa päästä uuteen sopimukseen siirtolaiskysymyksessä.
– Me emme kaipaa rajatarkastuksia. Me haluamme vapaan liikkuvuuden, Maizière toteaa.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan siirtolaiskysymys on eurokriisiä ja Kreikan taloushuoliakin syvempi ongelma.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
