LEHTIKUVA
Kreikka on siirtänyt autolautalla ensimmäiset siirtolaiset saarilta mantereelle, kreikkalaislehti Kathimerini kertoo verkkosivuillaan. Turkin rannikolla ihmissalakuljettajat ovat toimineet ahkerasti. EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex arvioi, että tammi-heinäkuun aikana Kreikkaan on tuotu noin 130 000 siirtolaista.
Turkin rannikolta on lyhyt matka useille Kreikan saarille. Lyhyt merimatka taittuu pienillä kumiveneillä, mikä tekee rajavalvonnan käytännössä mahdottomaksi. Pieniä kumiveneitä liikkuu yhtäaikaisesti merellä.
Libyan ja Italian välisellä meriosuudella aluksilta vaaditaan parempaa merikelpoisuutta. Samalla kerralla kuljetettavien ihmisten määrä on suurempi, ja suuremmat alukset ovat helpommin havaittavissa.
Mantereelta pohjoisrajalle
Kathimerini kertoo, että siirtolaiset viedään linja-autoilla Ateenan päärautatieasemalle, josta matka jatkuu junalla kohti uutta vastaanottokeskusta. Suuri osa siirtolaisista hakeutuu kuitenkin maan pohjoisrajalle. Sieltä matka jatkuu Balkanin lävitse kohti Keski-Eurooppaa.
Ateenaan perustettuun uuteen vastaanottokeskukseen mahtuu noin 700 siirtolaista, mutta vain 300 on päättänyt jäädä keskukseen.
Kreikan naapurimaassa Makedoniassa olosuhteet ovat heikentyneet nopeasti. Makedonia julisti poikkeustilan siirtolaistulvan vuoksi. Maan armeijaa tarvitaan ohjaamaan siirtolaisvirtaa etelästä pohjoiseen. Lisäksi armeija turvaa kansalaistensa turvallisuutta.
Turismi kärsii
Tilanne Kreikan saarilla on kaaottinen. Kuvat suositulta lomasaarelta Kosilta ovat levinneet kansainvälisessä mediassa nopeasti. Kreikassa pelätään turismin vähenevän, sillä turistit tuntevat olonsa vaivautuneeksi siirtolaistelttojen keskellä.
Turismi kattaa Kreikan taloudesta noin neljänneksen. Erityisesti brittituristit ovat kertoneet, etteivät he aio viettää lomaansa ensi vuonna siirtolaisten keskellä.
Schengen vaarassa
Saksassa varaudutaan jopa 800 000 turvapaikan hakijaan tänä vuonna. Lukema on suurempi kuin viime vuoden turvapaikka-anomukset koko EU:n alueella.
Saksa on toivonut muilta EU:n jäsenmailta tasapuolisempaa taakanjakoa turvapaikkaa hakeville siirtolaisille. Saksan sisäministeri Thomas de Maizière kertoo, että passiton matkailu Schengen-alueella on vaarassa katketa, ellei EU:ssa päästä uuteen sopimukseen siirtolaiskysymyksessä.
– Me emme kaipaa rajatarkastuksia. Me haluamme vapaan liikkuvuuden, Maizière toteaa.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan siirtolaiskysymys on eurokriisiä ja Kreikan taloushuoliakin syvempi ongelma.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
