Kreikka käsi taas syvälle muiden taskuun – kolmas apupaketti haussa
Kreikka toivoo lisää velkaa sekä entisten velkojen uudelleenjärjestelyä, eli ainakin osittaista anteeksiantoa.
Talouskriisissä rypevä Kreikka on jättänyt Euroopan kriisirahasto EVM:lle ja euromaiden valtiovarainministereistä kootulle euroryhmälle anomuksen kolmannesta tukipaketista. Tukiohjelma kestäisi kaksi vuotta. Samassa hakemuksessa pyydetään aiempien tukiohjelmien mukana tulleiden lainojen uudelleenjärjestämistä.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem kertoi ryhmän pitävän puhelinneuvottelun Kreikan tuikihakemuksesta illalla. Europäättäjät ovat todenneet uuden tukiohjelman olevan mahdollista toisen ohjelman erääntyessä kesä- ja heinäkuun vaihteessa. EVM:n sääntöjen mukaan EVM-tukiohjelman ei tarvitse odottaa vanhan ohjelman päättymistä.
Suomen osuus EVM-ohjelmista on 1,92 prosenttia. Suomi on jo pääomittanut EVM:ää 1,44 miljardilla. Suomi on kuitenkin sitoutunut maksamaan EVM:lle lähes kymmenkertaisen summan, 11,14 miljardia tappioiden kattamiseksi tai EVM:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on ilmoittanut, ettei Kreikka maksa tänään erääntyvää lainaerää Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Tämän vuoksi rahasto tuskin osallistuu kolmanteen lainaohjelmaan.
IMF-luoton erääntyminen ei merkitse heti maksuhäiriötä. Toisen lainaohjelman päättyminen voi kuitenkin pakottaa Euroopan keskuspankin muuttamaan kreikkalaispankeille myönnettyä ELA-hätärahoitusta. EKP voi vaatia nykyistä enemmän vakuuksia hätärahaa vastaan. Ainakin yhden suuren kreikkalaispankin arvellaan joutuvan tällöin konkurssiin, talouslehti Financial Times kirjoittaa.
Kreikalta erääntyy noin 3,5 miljardin euron lainaerä EKP:lle 20.7. Mikäli Kreikka ei pysty tai halua kuolettaa tätä lainaerää, joutuu EKP lopettamaan ELA-hätärahan kokonaan. Kreikan pankkisektori kaatuisi hätärahan loppuessa. Tuolloin Kreikalla ei olisi muita vaihtoehtoja kuin erota eurosta ja pääomittaa kaatuneet pankkinsa omalla valuutalla.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.