Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos (vas.) ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen allekirjoittavat sopimuksen Kreikan vakuuksista Brysselissä 20. helmikuuta 2012. / LEHTIKUVA
Kreikan pelastusohjelma päättyi, mutta ongelmia ei ole ratkaistu
Taloustoimittaja Juhani Huopaisen ei lämpene vakuutteluille siitä, että Kreikan ongelmat olisivat takana päin. Huopaisen mukaan Bloomberg-uutistoimiston pääkirjoitukset, Financial Times, Wall Street Journal, Reutersin kolumnistit ja käytännössä kaikki kansantaloustieteilijät, jotka eivät ole poliittisessa ohjauksessa, kertovat kantanaan että Kreikan ongelmaa ei ole ratkaistu.
Euroalueen kummallisuuksiin kuuluu, että mitään ei saada kestävästi ratkaistua, ja aina kaikki vaikeudet ovat muka takana, vaikka ne ovat todellisuudessa vasta edessä.
Kreikka on virallisesti päässyt pelastusohjelmastaan ulos 20. elokuuta 2018. Tänään pitäisi olla ensimmäinen päivä, kun “Kreikka seisoo omilla jaloillaan”, ja “tulevaisuus on valoisa”. Oikein “valoa näkyy tunnelin päässä”.
Ennen pelastusohjelman loppumista euroalueen valtiovarainministerit laativat Kreikalle viime kesäkuussa velkahelpotuksen. Euromaat siirsivät Kreikan velkojen eräpäivää kauas tulevaisuuteen ja myönsivät samalla kymmenen vuoden korko- ja lyhennysvapaan jakson. Samalla myönnettiin vielä viimeinen tukierä, jonka turvin Kreikka tulee toimeen jonkun aikaa.
Kreikan ei siis muutamaan vuoteen tarvitse murehtia lainalyhennyksistä tai lainojen koroista, eikä myöskään kiirehtiä lainamarkkinoille.
Velkahelpotuksessa lainojen kokonaissumma pysyy ennallaan. Voidaan siis teeskennellä, että Kreikkaa luotottaneet euromaat eivät ole hävinneet mitään, ja että lainatut rahat saadaan sitten joskus myöhemmin takaisin.
Niin varmaan.
Ensinnäkin, tarjoamalla matalakorkoista lainaa, ja myöhemmin pidentämällä sen laina-aikaa ja myöntämällä korko- ja lyhennysvapaata, on tehty tappiota. Jos joku on eri mieltä, niin ei muuta kuin vaan omalle pankinjohtajalle kertomaan, että asuntolaina pitää muuttaa satavuotiseksi, korkoja ei enää saa periä ja samalla pitää saada lyhennysvapaa. Tietenkin se on tappiota luotonantajalle.
Toiseksi, Kreikka on jo tehtyjen velkahelpotustenkin jälkeen velkakestävä hyvin epärealistisilla odotuksilla. Budjettiylijäämän ennen korkomenoja pitäisi olla 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen 2018-2022 ja sen jälkeen 2,2 prosenttia 2023-2060.
Vertailun vuoksi, Euroopassa 3,5 prosentin tasoisia ylijäämiä ovat aiemmin onnistuneet tekemään Sveitsi, Suomi Nokian ja it-kuplan huippuvuosina, Irlanti kiinteistökuplansa ollessa kuumimmillaan ja Norja silloin, kun öljyn hinta oli muutama vuosi sitten taivaissa.
Huonossa jamassa olevan maan on paljon vaikeampi synnyttää suuria budjettiylijäämiä. Verotulot eivät päätä huimaa, ja työttömien elättäminen kasvattaa menoja.
Kolmanneksi: se, että ongelma työnnetään vuosilla eteenpäin, ei korjaa ongelmaa. Kreikan poistuminen pelastusohjelman piiristä ei tarkoita, että Kreikka olisi maksanut pelastuslainat takaisin. Niitä on jo leikattu, ja Kreikkaa luotottaneet euromaat ovat kärsineet tappioita. Ja niitä tullaan leikkaamaan vielä lisää.
Kansainvälinen valuuttarahasto on jo ehtinyt ilmoittaa, että Kreikka tulee tarvitsemaan lisää velkaleikkauksia. Bloomberg-uutistoimiston pääkirjoitukset, Financial Times, Wall Street Journal, Reutersin kolumnistit ja käytännössä jokaikinen kansantaloustieteilijä, joka ei ole poliittisessa ohjauksessa (EU, Suomen Pankki tai VM) – sekä ennenkaikkea sijoittajapuolen analyytikot – kertovat, että Kreikan ongelmaa ei ole ratkaistu.
Mutta koska velkaleikkaustarve on nyt siirretty kauas tulevaisuuteen, asiasta ei välitetä.
Tämä myytiin meille, ja sinä ostit sen etkä valittanut
Miten tämä meille myytiin? Eurokriisin käynnistyessä ja tukipaketteja ensi kertaa tehtäessä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen oli ”luottavainen” Kreikan takaisinmaksukykyyn. EU-komissaari Olli Rehn kertoi, että Kreikkaa luotottavat tahot eivät joudu pulaan. Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja moni, moni muu taho kertoi, kuinka kaikki kääntyy parhain päin. On vakuudet. Nyt on kaikki kunnossa. Vain populistit epäilevät.
Mikään ei muutu. Kun Kreikan velkahelpotuksista syntyi kesäkuussa päätös, Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kertoi Kreikan velkaongelman olevan nyt takana. Oikeampi ilmaisu olisi ollut, että se velkaongelma on edessä. Petteri Orpo sanoi huoneessa olleen historian siipien havinaa. Että kaikki näyttää nyt paremmalta.
Poliittisen kannatuksen menetyksen pelossa asioita kaunistellaan. Tavoite on siirtyä ajan myötä jonkinlaiseen liittovaltioon, missä euromaiden yhteinen velka ja valtioiden väliset tulonsiirrot poistavat toistuvien kriisitoimien tarpeen. Sellaiselle projektille ei valitettavasti ole suurta kannatusta, eikä sille ainakaan olisi kannatusta, mikäli äänestäjät oikeasti ymmärtäisivät, että liittovaltiossa yhdet takaavat ja maksavat, ja toiset sitoutuvat erittäin tiukkoihin sääntöihin. Ja mitä pahemmin joku ryssii, sen enemmän muut maksavat.
Kun varovaisuus on populismia ja katteeton optimismi vastuullisuutta
Perussuomalaiset ovat saaneet paljon syytöksiä aiheettomasta pelottelusta, vastuuttomuudesta ja pessimismistä. Se on kumma juttu, että vastaavanlaista syyttävää sormea ei osoiteta katteetonta optimismia ja vastuullisuudeksi kutsuttua vastuutonta riskinottoa harrastavien tahojen suuntaan. Ruotsi jäi kruunuun, eikä osallistunut Kreikan ”pelastamiseen”, eli ottamaan niskoilleen Kreikkaa aiemmin luotottaneita tahoja uhanneet tappiot. Suomi liittyi euroon, ja vaikka ei ollut Kreikkaa aiemmin luotottanut, päätyi Kreikan velkojaksi. Kyse on poliittisista valinnoista.
Mikäli euroalue halutaan pitää pystyssä ilman huomattavia taloudellisia ongelmia, jonkinlainen liittovaltiokehitys on välttämätöntä. Tätä ei sanota ääneen.
Peruuttamattomissa ratkaisuissa, kuten Suomen eurojäsenyys tai Suomen päätös luotottaa Kreikkaa, on ongelma. Ne ratkaisut voivat osoittautua virheellisiksi. Siksi euroalueen liittovaltiokehitystä pohdittaessa kannattaisi miettiä, kannattaako ostaa käytetty auto tahoilta, jotka ovat aiemmin myyneet meille Suomen jäsenyyden Euroopan rahaliitossa, Kreikan eurojäsenyyden ja Kreikan pelastuspaketit. Tahoilta, joiden suusta kuulee asioiden oikean tilan lähinnä vahingossa.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Urpilaisen mahdoton matematiikka
IMF varottaa euromaita: Kreikka tarvitsee lisähelpotuksia velkoihinsa
Näkökulma: Kreikkaan valuneet miljardit eivät ole hyödyttäneet kreikkalaisia juuri lainkaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää