Kreikan parlamentin viime huhtikuussa perustama julkisen velan totuuskomissio on saanut valmiiksi alustavan raporttinsa. Raportin mukaan Kreikka ei pysty, eikä sen tule maksaa tukiluottoja takaisin.
Raportin alkusanoissa todetaan Kreikan olevan tienristeyksessä. Joko se voi jatkaa “epäonnistunutta” velkojien määräämää talouden sopeuttamista, tai rikkoa velkakahleensa kertaheitolla.
– Sopeutusohjelma on viiden vuoden aikana aikaansaanut taloudellisen, sosiaalisen, demokraattisen ja ekologisen kriisin, raportissa todetaan.
Velan olemus on raportin mukaan jäänyt hämärän peittoon. Vasta nyt valotetaan sitä tosiasiaa, että miksi ja kuinka Kreikka alistettiin “troikan hallinnon alle”. Troikalla tarkoitetaan julkisia velkojaosapuolia, johon kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio.
Raportissa kerrotaan syitä ja keinoja näiden velkojen mitätöintiin. Sen mukaan koko sopeutusohjelma on laadittu puhtaasti poliittisista syistä. Raportissa moititaan erilaisia talouden keskeisten tunnusmerkkiennustuksien tulleen tehdyksi vain perustellakseen sopeuttamisohjelman mahdollistavan Kreikan velan takaisinmaksu. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Raportin mukaan troikan määräämä vyönkiristys on rikkonut kreikkalaisten ihmisoikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Tämän vuoksi raportissa todetaan, ettei Kreikan tulisi maksaa näitä “laittomia ja vastenmielisiä” luottoja takaisin.
Raportin mukaan velkojat ja Kreikan hallitus tiesivät alusta alkaen, että Kreikan velka oli alunperinkin kestämättömällä tasolla. Silti Kreikan ja muutaman muun EU-maiden hallitukset laativat “salaliiton” Kreikan velkasaneerausta vastaan vuonna 2010 vain pelastaakseen pankkeja.
Laittomia velkoja
Raportissa todetaan, että Kreikan tulee jättää maksamatta IMF:n velat laittomina, sillä IMF rikkoi omia luottoehtojaan, ja vaati sen sijaan Kreikan perustuslain vastaisia toimia Kreikalta. Raportin mukaan IMF myös tiesi virheensä ja määräämänsä finanssipolitiikan seuraukset.
EKP:n velat ovat raportin mukaan laittomia, koska EKP muuntui keskuspankista politiikan säätäjäksi troikan kautta. EKP puuttui tällöin esimerkiksi Kreikan työmarkkinajärjestelmään. Tämän vuoksi Kreikan ei tulisi kuolettaa EKP:n hallussa olevia velkakirjoja.
Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n luotot tulisi nekin mitätöidä laittomina, koska siinä rikottiin Lissabonin sopimuksen 122. artiklaa Artiklan mukaan taloudellisia tukia toisille sopimusmaille ei tule myöntää, poislukien luonnonkatastrofeista syntyneisiin vahinkoihin.
Euromaiden kahdenväliset luotot (Kreikan ensimmäinen tukipaketti) tulisi julistaa laittomiksi, koska sen ehdot rikkoivat Kreikan perustuslakia. Lisäksi ne aiheuttivat EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeuslakien poljentaa. Luotot eivät kohdistuneet kreikkalaisten auttamiseen, vaan niillä pelastettiin vain pankkeja. Kaikkia näitä lakeja ja sääntöjä rikottiin tietoisesti.
Myös yksityiset velkojat tulisi jättää puille paljaille, sillä ne ovat toimineet vastuuttomasti. Kreikkalaispankkeja on laittomasti pääomitettu veronmaksajien taskuista. Suurin osa Kreikan yksityisestä velasta on kreikkalaispankkien hallussa.
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras totesi, että hän valmis torjumaan “epäreilut” sopimusluonnokset. Tsiprasin mukaan Kreikan hallitus on valmiina kantamaan vastuunsa seurauksista.
Saksassa, Hollannissa ja Portugalissa on jo varauduttu siihen, ettei sopimukseen päästä. Myös Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että sopimukseen pääseminen torstain euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa vaatisi “ihmeen”.
Perussuomalaiset linjasivat jo vuonna 2010, että Kreikka tarvitsee velkajärjestelyn tukipakettien sijaan. Perussuomalaisten mukaan kyse oli yksinomaan pankkien, ei Kreikan valtion, pelastamisesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
