Kreikan parlamentti hyväksyi keskiviikkona suurella enemmistöllä lain humanitaarisen kriisin taltuttamisesta, mikä suututti entisestään muita euromaita. Lakiesitys turvaa muun muassa ilmaista sähköä ja ruokakuponkeja maan pahiten kärsineille vähäosaisille.
Kreikkalaiset lakiesitykset ovat viime vuosina käyneet hyväksymiskierroksella maan parlamentin lisäksi EU-elimissä. Nyt tehty lakiesitys oli kriisin aikana ensimmäinen, johon EU-teknokraattien allekirjoituksia ei kysytty. Kreikan hallituksen mukaan kyseessä on rahallisesti varsin pieni esitys. Hallituslähteiden mukaan laki maksaa vain 200 miljoonaa euroa Kreikan budjetissa.
Muita EU-maita on hermostuttanut lisäksi tiistainen puhelinkokous, jossa Kreikan hallituksen piti tiedottaa tukipakettiohjelman etenemisestä. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras ilmoitti kuitenkin ottavansa asian esille vasta torstain EU-kokouksessa.
Kreikan asiat eivät ole kuitenkaan torstaisen kokouksen asialistalla, joten kokouksessa ei voida tehdä päätöstä vapauttaa Kreikan toisen tukipaketin viimeinen maksuerä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF piti tiistain puhelinkokousta epäonnistuneena. IMF kuitenkin kiistää väitteet, joiden mukaan rahasto olisi pitänyt Kreikkaa “hankalimpana asiakkaana” rahaston 70-vuotisen historian aikana.
Kreikkalaisten pankkitilien tyhjentäminen on vauhdittunut viime päivien nahisteluiden vuoksi, kreikkalaislehti Kathimerini kertoo. Talletuspaon vauhti on arvioiden mukaan peräti 400 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Lisäksi maan pankkiosakkeet ovat tulleet keskiviikkona ryminällä alas.
Kreikkalaispankkien tileillä on viimeisten arvioiden mukaan vähiten rahaa sitten eurokriisin puhkeamisen vuonna 2010. Kathimerinin mukaan maan rahoitustilanteen umpikuja saavuttaa pian pisteen, joka aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa maan taloudelle.
Kreikka on toivonut Euroopan keskuspankin myöntävän maalle luvan laskea liikkeelle enemmän lyhytaikaisia velkatositteita. EKP on kuitenkin kieltäytynyt todeten ELA-hätärahoituksessa olevien kreikkalaispankkien olevan ainoita lyhytaikaisen velan ostajia. Tällöin velkatositekaton nostaminen merkitsisi mutkan kautta EKP:n suoraa jäsenmaansa rahoittamista, mikä on säännöissä kiellettyä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
