Kreikan hallitus taipui – kreikkalaiset hermostuvat
Kreikan hallitus on taipumassa velkojamaiden vaatimuksiin tyhjentää kuntien kassavarat pystyäkseen hoitamaan erääntyvät velkansa Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Talouslehti Financial Times kertoo, että EU on jo pitkään vaatinut Kreikkaa kääntymään kassavajeen vuoksi kunnallisiin varoihin. Ylimääräisiksi katsotut varat tulee siirtää Kreikan keskuspankille viidentoista vuorokauden kuluessa.
Aluehallitsijat ovat tyrmistyneitä. Heidän mukaansa Kreikan hallituksen vaatimus on perustuslain vastainen. He ovatkin uhonneet viedä asian Kreikan korkeimpaan oikeuteen. He ovat huolissaan kuntien mahdollisuuksista suoriutua kunniallisesti tehtävistään maksuvaatimuksien edessä.
Velkojien tahto
EU:n virkamies kertoo, että “instituutiot” ovat painostaneet Kreikkaa tyhjentämään kunnalliset kassat maan maksuvaikeuksien edessä. Instituutioilla tarkoitetaan aiemmin nimettyä “troikkaa”, johon kuuluvat IMF:n lisäksi Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio. Nimeä vaihdettiin Kreikan uuden hallituksen pyynnöstä.
– Instituutiot ovat toistuvasti vaatineet ja pyytäneet tätä, virkamies toteaa ytimekkäästi FT:lle.
EU:n virkamies tähdentää, ettei kyseinen menettely ole yksinomaan Kreikalle suunnattu. Menetelmää käytetään tiekartan tavoin monissa maissa.
Kansansuosio sulamassa
Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo, että hallituksen suosio on vajoamassa nopeasti. Maaliskuussa hallituksen nauttima suosio oli vankka. Peräti 72 prosenttia kreikkalaisista piti hallituksensa strategiaa hyvänä. Tulos oli kymmeniä prosenttiyksikköjä suurempi kuin syrizan saama vaalitulos tammikuun lopulla.
Huhtikuun aikana suosio on suorastaan romahtanut. Makedonian yliopiston teettämässä kyselyssä enää 45,5 prosenttia vastanneista kannattaa hallituksen linjaa.
Yli puolet kreikkalaisista pelkää maan eroavan euroalueesta siitä huolimatta, että velkojen laiminlyönti IMF:lle tai EKP:lle ei suoraan tarkottaisi maan lähtöä yhteisvaluutasta. Neljä viidestä kreikkalaisesta haluaa maansa pysyvän eurossa.
EKP leikkaamassa Kreikan tukia?
EKP:n sisällä vastustus keskuspankin alati kasvavaan tukeen on kasvamassa. EKP on uutistoimisto Bloombergin mukaan miettimässä Kreikan keskuspankin ELA-hätärahoituksen rajoittamista.
Se voitaisiin toteuttaa maksamalla kreikkalaispankeille niiden EKP:lle tallettamien velkakirjojen nimellismäärää vähemmän rahaa. Bloomberg mainitsee mahdollisten leikkausten jälkeen kreikkalaispankeille maksettaisiin vain 75-90 prosenttia nimellishinnasta.
Toinen vaihtoehto olisi supistaa Kreikan keskuspankin varassa pyörivää ELA-rahoitusta. Käytännössä molemmat toimet tuottavat saman lopputuloksen. Kreikkalaispankit ovat joutuneet turvautumaan ELA-rahoitukseen pitkään jatkuneen talletuspaon vuoksi. EKP on nostanut Kreikan ELA-hätärahoituksen kattoa asteittain alkuvuoden aikana. Nykyinen kattoraja on 74 miljardia euroa.
Kuntien varojen konfiskointi Kreikan keskuspankkiin tietäisi sekin kreikkalaispankkien kannalta pankkitilien tyhjentämistä. Talletuspakoon eivät silloin osallistuisi enää pelkästään yksityiset tahot.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.