Euromaiden valtiovarainministerit ja päämiehet ovat neuvotelleet läpi viikonlopun pitkiksi venyneissä kokouksissa Kreikan kiperästä tilanteesta. Sunnuntaina valtiovarainministerit saivat aikaiseksi sopimusehdotuksen, joka on täyttä myrkkyä Kreikan hallitukselle. Mikäli maan parlamentti ei sopimusehdotusta hyväksy, ajautunee Kreikka ulos rahaliitosta.
Uudistuksia ennen lainaneuvotteluja
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän kokouksen päätteeksi, että neuvotteluissa saatiin aikaiseksi sopimusluonnos. Kreikan parlamentin tulee keskiviikkoon mennessä hyväksyä tiukoiksi luonnehditut uudistukset ennen kuin keskustelut kolmannesta lainaohjelmasta voivat edes alkaa.
Uudistuksia tulee toteuttaa ainakin työmarkkina- ja eläkejärjestelmässä. Lisäksi arvonlisäverokannat joutuvat tarkastukseen. Osa näistä muutoksista oli esillä Kreikankin viimeisimmässä sopimusehdotuksessa.
Tämän lisäksi Saksa haluaa Kreikalta erillisen 50 miljardin euron rahaston, johon kerätään yksityistämiseen tarkoitettujen yritysten myyntitulot. Yksityistämisestä saaduilla varoilla Kreikka pääomittaisi pankkejaan ja lyhentäisi velkojaan. Rahaston kotipaikaksi kaavailtiin ensin Luxemburgia, mutta se perustetaan Ateenaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mielestä ajatus rahastosta on hyvä, mutta pienempikin olisi riittänyt.
Mahdoton kahlepallo?
Ateenassa onkin alkuviikolla odotettavissa melkoisen kiivaat parlamenttikeskustelut. Rahoituspaketin avaavat toimet eivät välttämättä mene Kreikan parlamentissa läpi.
– Eiköhän tässä ole euroryhmän omaa peliteoriaa: Laitetaan Kreikan eteen niin älyttömän tiukka kahlepallo hyväksyttäväksi, että älyävät itse erota euroalueesta, ajatushautomo EuroThinkTankin jäsen ja ekonomisti Sami Miettinen kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa.
Lisäksi on huomioitavaa, että vaikka mainitut uudistukset tulevat kirjatuksi Kreikan lakeihin, niin kolmas lainaohjelma ei ole vielä sinetöity. Kreikan pääomakontrollien arvellaan pysyvän käytössä puoli vuotta, vaikka sopimukseen päädyttäisiin.
Kreikan hallituksen apupuoleen (ANEL) puheenjohtaja ja maan puolustusministeri Panos Kammenos totesi ytimekkäästi, että euromaat yrittävät murskata kreikkalaiset, ja että nyt on aika sanoa: “Riittää!”
“Aikalisä” Schäublen papereissa
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen papereissa esiintyi Kreikan väliaikainen euroerokin. Viiden vuoden “aikalisäksi” nimetyllä ajanjaksolla Kreikka käyttäisi omaa valuuttaansa kilpailukykyään kohentaen. Ajatus tuomittiin sääntöjen vastaiseksi.
Saksa ja Ranska olivatkin jyrkästi eri mieltä siitä, miten Kreikan tilanne tulisi hoitaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi viileästi, ettei Kreikan tukiohjelmaa haeta hinnalla millä hyvänsä.
Ranskan presidentti François Hollande oli eri linjoilla. Hollanden mielestä kyseessä ei ole pelkästään Kreikka, vaan kysymys koskee koko Eurooppaa ja sen suuntaa. Schäublen ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin välille kehkeytyi myöhään lauantaina jopa sanaharkkaa, talouslehti Financial Timesin saamien kokouslähteiden mukaan.
Tähtäimenä vain kreikkalaisten nöyryyttäminen?
Euromaiden rankka linja on aiheuttanut vastalauseiden myrskyn. Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa, että ThisIsACoup (suom: “tämä on vallankaappaus”) -merkinnällä täyttyneet sosiaalisen median viestit ovat oikeassa. Krugmanin mukaan nyt ollaan tappamassa eurooppalaista projektia. Hän kirjoittaa, että Kreikalta riistetään nyt kansallisvaltion itsemäärämisoikeus. Hän toteaa myös, että Eurooppa on Saksan vaatimusten myötä saanut kenties kohtalokkaan iskunsa.
Toinen nobelisti Joseph Stiglitz pitää Saksan vaatimuksia “kohtuuttomina”. Neuvotteluja on kuvattu Kreikan pääministeri Aleksis Tsiprasin “henkiseksi vesikidutukseksi”.
44-vuotiaan julkisella sektorilla työskentelevän Panagiotis Trikokgloun sitaatti on levinnyt uutismediassa aina Australiaan asti:
– En enää välitä muusta, kuin että emme tulisi nöyryytetyksi Schäublen ja muiden toimesta, hän totesi.
