
Köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun – vanhempien tulot vaikuttavat taas lasten kouluttautumiseen
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia.
– Koko kesä meni minulta täysin ohi. Jouduin keväällä lopettamaan työni työkyvyttömyyden takia.
Pakko myöntää, että rahahuolet ovat vieneet lähes kaiken energiani, kertoo Sanni.
Sannin poika, Mika, 16, aloitti elokuussa lukion. Sannin ja Mikan perhe (nimet muutettu) on yksi tuhansista, joissa lapsen koulutuksen vuoksi joudutaan tinkimään ja etsimään säästökohteita esimerkiksi ruokakuluista.
Maksuttoman opetuksen päälle tulee tuhansien lisäkulut
Peruskoulussa ja toisella asteella opetus on maksutonta. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoilla on kuitenkin velvollisuus itse hankkia opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet. Satojen eurojen kulu syntyy opinahjoon katsomatta esimerkiksi läppäristä.
Lukiolaisten liiton mukaan lukion kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon. Ammatillisten tutkintojen hinta voi olla vieläkin korkeampi. Tutkintoa opiskelevan on usein hankittava ammatinharjoittamisvälineistöä kuten työasu ja ammattikirjallisuutta.
Sanni kertoo, että Mika tiesi jo kahdeksanvuotiaana haluavansa ammattiin, johon tarvitaan lukio-opintoja.
– Mika on aina ollut kiinnostunut ihmisen anatomiasta. Toiveammatti lääkäri vaihtui tosin muutaman maalla vietetyn kesän jäljiltä hetkeksi eläinlääkärin työhön, mutta yläasteikäisenä Mika tiesi, että hän haluaa pyrkiä lääketieteelliseen, Sanni kertoo.
Valtion nuorisoneuvoston sekä Nuorisotutkimusverkoston tammikuussa 2018 julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen perusteella vähävaraisuus on usein syy siihen, että nuoret eivät suorita edes toisen asteen tutkintoa, johon heillä on oikeus ja joka on työllistymisen kannalta välttämätön.
100 000 nuorta kuuluu pienituloiseen perheeseen
Sannin työkyvyttömyyden vuoksi perheen talous on hyvin hataralla pohjalla. Tukien selvittely on vielä osin kesken ja tämän vuoksi perhe on ollut myös toimeentulotuen asiakkaana.
– Tilanne on nyt vaan se, että on hyvin hankala saada raha riittämään edes peruselämiseen. Lisäksi tukien selvittäminen ja työkyvyttömyys itsessään on uuvuttavaa. Pitäisi selvittää omatkin ammattiasiat, että pääsisin eteenpäin. Epävarmuushan se on tässä kaikkein vaikeinta, hän sanoo.
Sanni kertoo, että hän on nyt hakenut erikseen Mikan lukiokuluihin toimeentulotukea Kelasta. Tukea hän ei olisi osannut hakea ilman ystävänsä neuvoa.
– Olen jatkuvassa kierteessä, joka hävettää. Siirrän eräpäiviä, lainaan ystäviltäni ja taas maksan. Kuukausi sitten otin pikavipin, sillä en kehdannut vaivata ystävääni, joka oli lomamatkalla, hän lisää.
Suomalaisista 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Osuus on suuri etenkin pienituloisten perheiden lapsilla, mikä katsotaan ongelmalliseksi köyhyyden periytymisen kannalta. Alle 18-vuotiaista suomalaisista lapsista yli 100 000 kuuluu pienituloiseen perheeseen.
Huhtasaari: Toisen asteen opintojen tulee säilyä maksuttomina
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari pitää tärkeänä, että toisen asteen opintojen kustannukset pysyvät matalina.
– Toisen asteen tutkinnon tulee olla lähtökohtaisesti maksuton, kuten korkeakoulutkin ovat. Opintokuluissa tulisi kuitenkin olla, nimellinen, pieni omavastuu.
Huhtasaaren mukaan pieneen kuluun sisältyy nuorelle viesti, että opintorvikkeet ovat arvokkaita ja niitä tulee arvostaa.
– Mikään ei ole ilmaista, Huhtasaari sanoo.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Koulutuksesta on leikattu liikaa – “Tämä kehitys ei saa enää jatkua”

Nuorten työttömyys ja syrjäytyneisyys vaarallisen korkealla tasolla – “Hallituksen arvopohja näkyy leikkauksissa”
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää