Köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun – vanhempien tulot vaikuttavat taas lasten kouluttautumiseen
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia.
– Koko kesä meni minulta täysin ohi. Jouduin keväällä lopettamaan työni työkyvyttömyyden takia.
Pakko myöntää, että rahahuolet ovat vieneet lähes kaiken energiani, kertoo Sanni.
Sannin poika, Mika, 16, aloitti elokuussa lukion. Sannin ja Mikan perhe (nimet muutettu) on yksi tuhansista, joissa lapsen koulutuksen vuoksi joudutaan tinkimään ja etsimään säästökohteita esimerkiksi ruokakuluista.
Maksuttoman opetuksen päälle tulee tuhansien lisäkulut
Peruskoulussa ja toisella asteella opetus on maksutonta. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoilla on kuitenkin velvollisuus itse hankkia opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet. Satojen eurojen kulu syntyy opinahjoon katsomatta esimerkiksi läppäristä.
Lukiolaisten liiton mukaan lukion kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon. Ammatillisten tutkintojen hinta voi olla vieläkin korkeampi. Tutkintoa opiskelevan on usein hankittava ammatinharjoittamisvälineistöä kuten työasu ja ammattikirjallisuutta.
Sanni kertoo, että Mika tiesi jo kahdeksanvuotiaana haluavansa ammattiin, johon tarvitaan lukio-opintoja.
– Mika on aina ollut kiinnostunut ihmisen anatomiasta. Toiveammatti lääkäri vaihtui tosin muutaman maalla vietetyn kesän jäljiltä hetkeksi eläinlääkärin työhön, mutta yläasteikäisenä Mika tiesi, että hän haluaa pyrkiä lääketieteelliseen, Sanni kertoo.
Valtion nuorisoneuvoston sekä Nuorisotutkimusverkoston tammikuussa 2018 julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen perusteella vähävaraisuus on usein syy siihen, että nuoret eivät suorita edes toisen asteen tutkintoa, johon heillä on oikeus ja joka on työllistymisen kannalta välttämätön.
100 000 nuorta kuuluu pienituloiseen perheeseen
Sannin työkyvyttömyyden vuoksi perheen talous on hyvin hataralla pohjalla. Tukien selvittely on vielä osin kesken ja tämän vuoksi perhe on ollut myös toimeentulotuen asiakkaana.
– Tilanne on nyt vaan se, että on hyvin hankala saada raha riittämään edes peruselämiseen. Lisäksi tukien selvittäminen ja työkyvyttömyys itsessään on uuvuttavaa. Pitäisi selvittää omatkin ammattiasiat, että pääsisin eteenpäin. Epävarmuushan se on tässä kaikkein vaikeinta, hän sanoo.
Sanni kertoo, että hän on nyt hakenut erikseen Mikan lukiokuluihin toimeentulotukea Kelasta. Tukea hän ei olisi osannut hakea ilman ystävänsä neuvoa.
– Olen jatkuvassa kierteessä, joka hävettää. Siirrän eräpäiviä, lainaan ystäviltäni ja taas maksan. Kuukausi sitten otin pikavipin, sillä en kehdannut vaivata ystävääni, joka oli lomamatkalla, hän lisää.
Suomalaisista 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Osuus on suuri etenkin pienituloisten perheiden lapsilla, mikä katsotaan ongelmalliseksi köyhyyden periytymisen kannalta. Alle 18-vuotiaista suomalaisista lapsista yli 100 000 kuuluu pienituloiseen perheeseen.
Huhtasaari: Toisen asteen opintojen tulee säilyä maksuttomina
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari pitää tärkeänä, että toisen asteen opintojen kustannukset pysyvät matalina.
– Toisen asteen tutkinnon tulee olla lähtökohtaisesti maksuton, kuten korkeakoulutkin ovat. Opintokuluissa tulisi kuitenkin olla, nimellinen, pieni omavastuu.
Huhtasaaren mukaan pieneen kuluun sisältyy nuorelle viesti, että opintorvikkeet ovat arvokkaita ja niitä tulee arvostaa.
– Mikään ei ole ilmaista, Huhtasaari sanoo.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS: Koulutuksesta on leikattu liikaa – “Tämä kehitys ei saa enää jatkua”
Nuorten työttömyys ja syrjäytyneisyys vaarallisen korkealla tasolla – “Hallituksen arvopohja näkyy leikkauksissa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää