LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.
Ruotsissa on maan Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan 780 000 työikäistä 16–65-vuotiasta ihmistä, joiden luku- ja kirjoitustaidot ovat vajavaiset. Tutkimus on tosin jo vanha ja uudet tulokset tulevat tämän vuoden lopussa.
Yleisesti arvioidaan, että uudet luvut ovat entisiäkin selvästi synkemmät.
Lukutaidottomuus johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Arki ei suju, jos ihminen ei pysty maksamaan laskuja, käymään kaupassa, varaamaan aikaa lääkärille tai ylipäänsä hankkimaan tietoa uudesta kotimaastaan.
”Tänään joka neljäs oppilas ei osaa lukea kunnolla ja tilanne on erityisen vaikea heillä, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään”, kirjoittavat sektoriministerit Johan Pehrson ja Lotta Edhom Aftonbladetin mielipideartikkelissa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on mahdollista, että meillä on käsissämme sukupolvi, joka käytännössä on luku- ja kirjoitustaidoton, ministerit jatkavat.
Ratkaisuna Ruotsiin on vuoden 2028 syksyllä tulossa 10-vuotinen peruskoulu. Lapsille se tietää pakollista ruotsinkielistä esikoulua ja kielitaitovaatimusta myös esikoulun opettajille.
Maahanmuuton ja vieraskielisen väestön määrän kasvaessa on syytä kantaa huolta perusasioista Suomessakin. Luku- ja kirjoitustaidon merkitystä korostaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak, joka ottaa asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä.
– Tämä on samalla sekä käsittämätöntä, että varoittava esimerkki. Mikä: että Ruotsissa on ensivuonna n 800 000 lukutaidotonta ihmistä. Alleviivaa, että koulu kaikille on yhteiskuntamme takia keskeisen tärkeä, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Tämä on samalla sekä käsittämätöntä, että varoittava esimerkki.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) September 24, 2024
Mikä: että Ruotsissa on ensivuonna n 800 000 lukutaidotonta ihmistä.
Alleviivaa, että koulu kaikille on yhteiskuntamme takia keskeisen tärkeä. https://t.co/izGOMqQo2B
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
