MIKA RINNE
Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”
Valtaosa peruskoululaisista palasi tänään torstaina kouluihin lähiopetukseen lähes kahden kuukauden etäopiskelun jälkeen. Toiminta jatkui myös varhaiskasvatuksessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoivat ennen vappua, että kaikkia suomalaisia peruskouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14. päivä toukokuuta.
Hallitus päätti laittaa lapset kouluun ja päiväkoteihin, vaikka uhka suvantovaiheessa olevan epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa. Huolta aiheuttaa myös se, että koulutiloissa voi olla kerrallaan paljon lapsia. Samaan aikaan voimassa on kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Opetusministeri Li Andersson on selittänyt, että hallitus on tehnyt kaikki toimenpiteet terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
Koululaisten tilanne huolestuttaa esimerkiksi Markus Salosta, joka toi poikansa Rasmuksen Jyväskylässä sijaitsevaan Keski-Palokan kouluun aamukahdeksalta.
– On vähän hassua, että pariksi viikoksi palataan kouluun. Lasten turvallisuus mietityttää, jos koronavirus lähtee liikkeelle. On tietysti tärkeää palata normaaliin arkeen, mutta tässä asiassa on eri puolia. Onko tarkoitus levittää tautia, jotta sen huippu saavutettaisiin nopeammin? Salonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin on todennut aiemmin julkisuudessa, että hallituksen tavoitteena ei ole päästää tautia leviämään väestössä. Ekaluokkalaista Wilhelmiinaa saattamassa ollutta Virpi Koivistoa arvelutti lähiopetuksen aloittaminen koronaepidemian varjossa.
– Koronavirustartunnan riski on mielessä, mutta yrittäjänä on pakko palata arkeen, Koivisto totesi.
Monet jäivät kotiin
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan koronavirustautiin kuolleita oli keskiviikkoon mennessä 284 ja sairastuneita 6 054. THL katsoo, että lapset tartuttavat koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset sekä lasten infektiot ovat lievempiä. Riski sairastua tautiin on olemassa.
Kouluissa on tehty monenlaisia järjestelyjä koronatartuntariskin vähentämiseksi. Esimerkiksi Keski-Palokan koulun oppilaiden päivä alkoi ryhmittymällä kokoontumispaikoille koulun piha-alueella. Opettajat korostivat oppilaille muun muassa käsien pesun sekä omassa työpisteessä pysymisen tärkeyttä. Lisäksi koulupäivän alkamisaikaa ja ruokailuja on porrastettu.
Keski-Palokan koulussa on yhteensä noin 540 eka-kuudesluokkalaista. Koulun rehtori Esa Jaakkola kertoo, että huomattava osa lapsista jäi kotiin.
– Etäopetus sujui pääosin onnistuneesti ja lähiopetus alkoi hyvällä mielellä. On kiva nähdä oppilaita. Heidän osalta olen hyväksynyt 80-90 oppilaan poissaolon. Tämä on kaksipiippuinen asia. Osaa lapsista ei kohdata, joita olisi hyvä tavata, Jaakkola toteaa.
Monet lapset ovat jääneet kotiin, koska vanhemmat eivät ole halunneet vaarantaa lapsiaan laittamalla heitä lähiopetukseen.
Lähiopetuksen turvallisuudesta on ollut huolissaan myös opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on vastustanut koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä.
– Koulujen avaamista puoltavat sosiaaliset perusteet. Koronaviruksen tartuntariskin osalta luotamme terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioihin. Virkamiehinä toimitaan ylemmiltä tahoilta annettujen toimintaohjeiden mukaan, Jaakkola sanoo.
Taudin leviäminen huolestuttaa
Keski-Palokan kouluun lastaan tuonut Tanja Helenius pitää hyvänä seikkana, että lapset näkevät toisiaan. Hän toivoo, että koulujen avaaminen ei kiihdyttäisi koronaepidemiaa.
– Tilanne mietityttää. Ei voi välttyä siltä, että kouluun paluu kasvattaa tartuntariskiä. Koulu on kuitenkin tiedottanut hyvin tartuntariskin vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Koulut ovat myös valmiudessa sulkemaan ovensa nopeasti, jos tartuntoja ilmenee, Helenius sanoo.
Opinahjojen avaamista puntaroitiin myös Keski-Palokan koulun lähellä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalla. Hallituksen toimet eivät saaneet kannatusta eläkkeellä olevalta opettajalta.
– Koulut avattiin turhaan kahden viikon takia. Olen itse ollut opetusalalla ja mietityttää ovatko opettajat suojattuja? Myöhemmin nähdään oliko tässä mitään ideaa, Jorma Savolainen tuumii.
Myös hänen vaimonsa vastusti koulujen avaamista.
– Ei olisi pitänyt avata. Sanotaan etteivät lapset levitä koronaa, mutta ei siitä ole varmuutta. Virus leviää piilevästi, Eeva Savolainen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huoli tartunnat koronaepidemia viruksen leviäminen koulut oppilaat vanhemmat Opettajat Sanna Marin Li Andersson hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen
Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?
Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – “Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”
PS-kansanedustajat koulujen avaamisesta: mihin perustuu THL:n arvio siitä, etteivät lapset tartuttaisi aikuisia?
Rantanen ja Ronkainen hallituksen päätöksestä avata koulut: ”Valtio ei omista lapsia”
Koronaohje: Varo huohottajia, huutajia ja laulajia etenkin sisätiloissa!
Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana
Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Palestiinalaisaktivistit pillastuivat vasemmistopuolueen johdolle – uhkaavat äänestysboikotilla, jos terroristeja myötäillyt paikallispomo erotetaan
Lähi-idässä jatkuvan tragedian laineet lyövät voimakkaana myös Pohjolan politiikkaan. Ilmassa sinkoavat syytteet antisemitismistä ja kansanmurhasta. Ruotsin vasemmistopuolue on myrskyn silmässä ja nyt palestiinalaisaktivistit uhkaavat äänestysboikotilla. Maahanmuuttajat ovat erityisesti vihervasemmistolle merkittävä ja kasvava äänestäjäkunta, joka muokkaa vahvasti Pohjoismaiden poliittista karttaa.
Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti
Trumpin suosio on kasvussa ja demokraateilta alkavat asia-argumentit loppua, joten on tullut jälleen aika kaivaa esiin Hitler-kortti. Kamala Harris haukkuu vastaehdokastaan fasistiksi, joka on pakko pysäyttää, ja Suomen media liittyy kuoroon. Donald Trumpia fasistiksi ja Hitleriksi leimaavat ihmiset eivät ehkä tajua, että jatkuva vihapuhe saattaa yllyttää epätasapainoisia henkilöitä yrittämään jälleen kerran Trumpin salamurhaamista.