

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulupoliisille ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa – tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi, laillisuuskasvatus sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä viime viikolla tiedotettiin myös, että koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa.
Noin 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
Koulupoliisi tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen kanssa ja muun muassa vierailee kouluissa kertomassa rikosoikeudellisista vastuukysymyksistä, turvallisuudesta sekä antaa ohjeita, kuinka tulisi toimia tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa ja kiusaamista.
Kansanedustaja Merja Rasinkangas on toiminut lähes 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa.
Lisäraha tulee tarpeeseen
Kansanedustaja on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
– Hienoa, että koulupoliisitoimintaa arvostetaan poliisihallinnon ulkopuolella ja se nähdään tärkeänä nopean toiminnan ja akuutin puuttumisen mallina sekä yhteistyötahona koulujen kanssa, Rasinkangas sanoo.
Lisäraha tulee tarpeeseen, sillä resurssien puute on aikaisemmin ollut esteenä säännöllisen laillisuusvalistuksen järjestämiselle. Lisärahoitus turvaa ainakin henkilöresursseja, vaikkakin tarkemmasta kohdentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä poliisissa.
Monilla poliisilaitoksilla on pääsääntöisesti joka vuosi tilanne se, että rahat ovat lopussa syksyä kohti mentäessä. Rasinkangas kertoo, että tämä näkyy myös koulupoliisin työssä.
– Hankinnat on kielletty, ja viimeisimpänä pari vuotta sitten säästöjen vuoksi esimerkiksi sunnuntaityöt poistettiin Oulun koulupoliiseilta ja muutamilta tutkintaryhmiltä.
Puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin
Koulupoliisitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, olennaisena osana kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy.
– Oulussa omaan koulupoliisin toimenkuvaani kuului esimerkiksi laillisuuskasvatusta. Nuorten kanssa kävimme läpi asioita kuten oikeudelliset vastuuikärajat, some ja kännykän käyttö, kiusaaminen, eri rikosnimikkeet ja seuraamukset sekä päihteet. Lisäksi koulupoliisi puhuu vanhempainilloissa, Rasinkangas kertoo.
Koulupoliisille kuuluu myös vaikeiden tai pitkäkestoisten kiusaamisten selvittely ja sovittelu, vaikkakin pyrkimyksenä on, että koulu puuttuu tapauksiin ensin.
Lisäksi koulupoliisi puuttuu koulussa sattuneisiin rikoksiin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen.
– Koulupoliisia on myös pyydetty mukaan lukuisiin verkostoihin ja eri tilaisuuksiin asiantuntijapuheenvuoroa pitämään. Koulupoliisi tekee myös läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopalvelveluiden kanssa.
Oulussa päätoiminen koulupoliisi
Rasinkangas on ennen eduskuntaa tehnyt päätoimista koulupoliisityötä vuodesta 2005 lähtien. Oulun malli, jossa on päätoiminen koulupoliisi, lienee samalla valtakunnan ainoa.
– Päätoimisuus on koulupoliisin tehtävässä erittäin tärkeä, sillä kouluissa sattuu ja tapahtuu yhä enemmän, kuten kiusaamista ja pahoinpitelyjä. Siksi on tärkeää, että koulut ja huoltajat tavoittavat myös poliisin konsultaation akuutisti.
Monissa poliisilaitoksissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä muun toiminnan ohessa. Muutaman vuoden ajan poliisilaitoksissa on ollut myös ankkuritoimintaa, jossa on mukana sosiaaliviranomaisen, nuorisopalveluiden ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös poliisi. Rasinkangas pitää molempia toimintamuotoja tärkeinä.
– Koulupoliisitoiminta eroaa ankkurista siten, että ankkuri toimii vapaaehtoisuuteen perustuen eli siinä nuori yhdessä vanhempien kanssa kutsutaan ”ankkuripuhutukseen”, mutta se on vapaaehtoista.
– Monissa ankkuritiimeissä on ollut jonottamista, joten puuttuminen tapahtuu viiveellä. Sen sijaan koulupoliisi pyrkii menemään akuutisti paikalle tai on tavoitettavissa nopeasti niin koulun, huoltajien tai muun sidosryhmän kutsuessa.
Konkreettista apua lapsille ja nuorille
Koulupoliisi tulee toiminnallaan tutuksi lapsille, nuorille ja samalla huoltajillekin. Myös koulut arvostavat koulupoliisin roolia.
Rasinkangas korostaa, että tehtävässä tehdään myös tärkeää työtä rikosten ennalta estämiseksi.
– Koulupoliisin laillisuuskasvatus lisää nuorten tietoisuutta, sillä poliisilla on enemmän auktoriteettia. Tiedän, että kasvatuksellisella puuttumisellaan poliisi on voinut ehkäistä rikoksen toteutumista tai jatkumista. Tämä pitää sisällään monia vakavia suunnitteilla olevia rikoksia, kuten vaikkapa koulu-uhkaukset, väkivaltarikokset, toistuva kiusaaminen tai päihteiden hankintaan liittyvät asiat.
Koulupoliisitoiminta on tärkeää myös siksi, että näin kaikki ennalta ehkäisevät tapahtumat ja kouluissa sattuneet rikokset eivät jää hälytyspartioiden vastuulle, koska heille tulee paljon myös A-luokan kiireellisiä tehtäviä. Näin ollen kentän hälytyspartiot voivat keskittyä kiireellisimpiin tehtäviin.
Rasinkangas tietää, että monet lapset ja nuoret ovat saaneet hyvinkin konkreettista apua poliisin ennakoivan puuttumisen ja toiminnan johdosta.
– Paras palkinto työstä on, kun näkee nuoren kasvoilla huojentuneen ilmeen, ”kun käry on käynyt” tai uhrin kohdalla kiusaaminen on saatu loppumaan ja poliisille on tullut huoltajan palaute siitä.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laillisuuskasvatus lasten ja nuorten rikollisuus Merja Rasinkangas koulupoliisi ennaltaehkäisevä työ poliisien määrä kouluväkivalta lisärahoitus Koulukiusaaminen Sisäinen turvallisuus Oulu budjettiriihi Lapset ja nuoret Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: “Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Tyttöä puukotettiin jumppasalissa – amerikkalaisäiti haastaa koulun oikeuteen koska opettajat eivät estäneet
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää