Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”
13.02.2023 |10:28
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”
17.02.2023 |12:22
Kunniakäsitykset, islamofobia tai antisemitismi eivät ole yhtäkkiä esiin putkahtavia teemoja ruotsalaiskouluissa. Oppilaat ovat eläneet niiden keskellä koko ikänsä. Lasten ja nuorten taustat ovat usein täysin erillään valtakulttuurista ja se on jo itsessään ongelma. Kouluissa vaietaan usein vaikeista asioista ja siihen pitäisi saada muutos.
Opettajat ruotsalaiskouluissa väistelevät kiistanalaisia aiheita ja ovat mieluummin hiljaa, kuin joutuvat myrskyn silmään. Ruotsin Koulutarkastuslaitos (Skolinspektionen) julkaisi taannoin raportin, jonka mukaan kouluissa vältetään puhumista esimerkiksi rasismista, maahanmuutosta, ympäristöasioista, bensanhinnoista tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Koulutarkastuslaitoksen selvitys osoittaa, että ”on olemassa riski siitä, että opettaja välttelee tämän tapaisia kysymyksiä muun muassa konfliktien pelossa”. Parannettavaa löytyi kaikkiaan 21 koulusta, kun tarkastuksen kohteena oli yhteensä 30 oppilaitosta.
Perinteet haastavat nykyisyyden
Eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kansoittamilla alueilla saattaa edelleen vallita perinteinen machokulttuuri ja nainen on se heikompi ja usein myös rikkinäinen astia.
Emansipaatio on lapselle tai nuorelle unta vain ja ristiriita todellisuuden ja opetussuunnitelman välillä usein hankalasti ylitettävissä.
– Joskus tulee mielen, että oppilaat puhuvat meille asioita, joita haluamme kuulla, koska se heidän mielestään saattaa näkyä parempana numerona todistuksessa, pohtii erityisopettaja Pär Wallin Svenska Dagbladetissa.
Opetuksen tavoitteena vapaa ja ajatteleva yksilö
Ruotsin koulujen opetussuunnitelmissa on lukuisa määrä tavoitteita, jotka jokainen avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kasvanut voi allekirjoittaa. Haasteet tosin ovat samoja kuin aikanaan yritettäessä yhdistää sosialismin teoria ja käytäntö.
– Kaikille lapsilla ja nuorilla on Ruotsissa täsmälleen samat oikeudet opetukseen, jonka koululaki ja opetussuunnitelma määrittelevät. Nyt puheena olevat kysymykset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, sanoo porvarihallituksen kouluministeri Lotta Edholm.
– Jos oppilas tuo mukanaan kotona vallitsevat patriarkaaliset uskomukset, koulun rooli on entistäkin tärkeämpi. Eräs koulun tärkeimmistä tehtävistä on antaa oppilaalle mahdollisuus kasvaa vapaaksi, itsenäiseksi ja ajattelevaksi yksilöksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ajatteleva itsenäinen vapaa koululaki machokulttuuri Lotta Edholm Pär Wallin maahanmuutos Ruotsin koululaitos Skolinspektionen Ruotsin koulutarkastuslaitos ympäristöasiat kunniakäsitys patriarkaalisuus opettaja vaikeneminen valtakulttuuri oppilas opetussuunnitelma islamofobia Antisemitismi Rasismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”
13.02.2023 |13:55
On tullut aika palauttaa ammatillinen koulutus ja duunarialat arvoonsa – Suomi tarvitsee osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia
13.02.2023 |16:17
Rydman: Helsingin kouluissa on käynnissä tuhoisa kehitys – maahanmuutolla massiiviset kielteiset vaikutukset
15.02.2023 |20:09
Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”
16.02.2023 |18:08
Laura julkaisi kuvan itsestään muslimihunnussa, ja siitäpä sitten raivo repesi
18.03.2023 |22:42
EU:n rasismikoordinaattori kieltäytyi sukupuolirasismia ja islamotraumaa käsittelevästä haastattelusta – ohjasi kommentoinnin EU:n islamofobiasta vastaavalle koordinaattorille
26.05.2023 |13:11
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää