”Poliitikot ovat tietoisesti luoneet järjestelmän, joka on avannut helvetin portit hyvinvointiyhteiskunnan sahaajille”, kirjoittaa ongelmalähiössä sijaitsevan yksityiskoulun johtaja Linnea Lindqvist Expressenin pääkirjoitussivulla.
– Opettaja saapuu aamulla luokkaan ja huomaa, että yksi oppilas on poissa. Kyseinen oppilas ei ilmesty opinahjoon seuraavana päivänä, viikkona tai edes kuukautena. Oppilasta ei tavoiteta useista yrityksistä huolimatta, Lindqvist kuvailee.
Jos oppilas ilmoitetaan poissaolevaksi, katoaa yksityiskoulun saama taloudellinen tuki tältä osin.
Koulut osallisina avustuspetoksissa
Jos koulu ei ilmoita oppilaan poissaolosta myöskään paikalliselle Kelalle (Försäkringskassan) ja verottajalle, jatkuu lapsilisän ja mahdollisen asumistuen maksu oppilaan vanhemmille. Vuokranantaja ei tiedä perheen muuttaneen pois, jolloin oppilaan vanhemmat voivat pistää asunnon vuokralle ja pitää itse rahat.
– Koulut voivat siis olla tietoisesti tai tietämättään osallisena avustuspetoksissa ja muissa talousrikoksissa, Lindqvist toteaa.
Kouluille maksettiin vuonna 2023 valtion tukia yhteensä 25 miljardia kruunua.
Poissaolojen määrä tuplaantunut
Tukholmassa yli 1000 oppilasta on ollut poissa koulusta ainakin puolet kouluajasta. Västeråsissa 48 oppilasta ei palannut kouluun kesälomien jälkeen.
Kukaan ei itse asiassa tiedä poissaolo-ongelman kokonaislaajuutta. Kuudessa vuodessa poissaolojen määrä on kuitenkin tuplaantunut. Oppilaat tulevat kouluun, kun lystäävät, ovat poissa lyhempiä jaksoja lukuvuoden ajan tai katoavat kokonaan, mahdollisesti jopa vastoin omaa tahtoaan.
Ratkaisuksi Lindqvist tarjoaa kansallista järjestelmää, johon kaikki koulut raportoisivat oppilaiden tiedot niin, että ne olisivat paikallisen Kelan sekä verottajan saatavilla. Näin voitaisiin osaltaan estää järjestäytynyttä rikollisuutta tunkeutumasta yhä syvemmälle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmiin.