

Koskenkylä: Vihreästä siirtymästä tuskin tulee Suomelle kultakaivosta
Vihreän siirtymän tuotto-odotuksia on maalailtu yltiöpositiivisella pensselillä. VTT Heikki Koskenkylä peräänkuuluttaa realismia.
Vihreän siirtymän on arvioitu tuovan valtavan piristysruiskeen Suomen taloudelle. Arvioita on esitetty viime aikoina monelta taholta. Arvioiden mukaan työllisyys ja vienti kasvaisivat voimakkaasti ja niiden myötä bruttokansantuotekin. On myös esitetty toisenlaisia arvioita.
Konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi viime syksynä raportin, jonka mukaan vihreässä siirtymässä Suomi voisi saada jopa 200 000 uutta työpaikkaa. Bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 24 miljardilla eurolla. BKT:n taso on nykyisin noin 250 miljardia euroa (Kauppalehti 15.8.2023, pääkirjoitus). Toinen hurja arvio on konsulttiyhtiöllä Boston Consulting Group (Finlandꞌs Moonshots for Green Growth, 14.2.2023). Panostamalla aktiivisesti vihreään siirtymään voisi Suomen vienti kasvaa jopa 80-100 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Sadan miljardin kasvu olisi noin 40 prosenttia vuoden 2022 bruttokansantuotteesta. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut vihreän siirtymän investointien voivan kohota lähes 40 miljardin euron tasolle. Myös muita yltiöpositiivisia arvioita on esitetty viime aikoina.
Näitä huikeita kasvuarvioita on myös alettu kritisoida. Roger Wessman on todennut MustReadin blogissaan, että viennin kasvuarviot ovat epärealistisia. Maailmankaupan arvo ei tuplaannu vihreän siirtymän johdosta. Suomen pitäisi kasvattaa voimakkaasti osuuttaan maailmankaupasta, jotta vienti kaksinkertaistuisi. Merkittäviä vihreitä investointeja vaaditaan, jotta vienti pysyisi edes nykytasolla (MustRead, 28,4 2023).
Vihreän siirtymän suuria työllisyysvaikutuksia on myös alettu kritisoida. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt aivan äskettäin ”vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarveselvityksen valtioneuvostolle (ETLA, 14.8.2023). Selvityksen mukaan vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi. Vain pieni osa työpaikoista on suoraan ”vihreitä työpaikkoja”. Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat kylläkin positiivisia, mutta pysyvät uudet työpaikat kasvavat vain vähän. Vanhoja työpaikkoja nimittäin katoaa paljon vihreässä siirtymässä, erityisesti fossiilitaloudessa ja muuallakin.
Jos vihreän siirtymän vaikutukset työllisyyteen ja vientiin jäävät paljon pienemmiksi kuin ylioptimistisissa arvioissa on väitetty, jäävät vaikutukset bruttokansantuotteeseen myös vähäisiksi. Ulkomaisten sijoittajien rahoittamat investoinnit Suomen vihreään siirtymään saattavat jäädä paljon viime aikoina arvioituja pienemmiksi.
Taloustieteilijä Heikki Koskenkylä on tehnyt pitkän uran Suomen Pankissa. Hän jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008. Koskenkylä on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii kaivosteollisuutta alv-kantaan: “Lopetetaan luonnonvaroista luopuminen ulkomaalaisten taskuun ilman kunnon korvausta Suomelle ja suomalaisille”

Ilmastoaktivismi vastatuulessa – eliitin loiste sammui ja Greta Thunberg sulautui tapettiin

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Akkumateriaalien tuotanto pian viisi kertaa kysyntää suurempaa – Northvolt jo perumassa tehdasinvestoinnin Ruotsiin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
