

Koskenkylä: Vihreästä siirtymästä tuskin tulee Suomelle kultakaivosta
Vihreän siirtymän tuotto-odotuksia on maalailtu yltiöpositiivisella pensselillä. VTT Heikki Koskenkylä peräänkuuluttaa realismia.
Vihreän siirtymän on arvioitu tuovan valtavan piristysruiskeen Suomen taloudelle. Arvioita on esitetty viime aikoina monelta taholta. Arvioiden mukaan työllisyys ja vienti kasvaisivat voimakkaasti ja niiden myötä bruttokansantuotekin. On myös esitetty toisenlaisia arvioita.
Konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi viime syksynä raportin, jonka mukaan vihreässä siirtymässä Suomi voisi saada jopa 200 000 uutta työpaikkaa. Bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 24 miljardilla eurolla. BKT:n taso on nykyisin noin 250 miljardia euroa (Kauppalehti 15.8.2023, pääkirjoitus). Toinen hurja arvio on konsulttiyhtiöllä Boston Consulting Group (Finlandꞌs Moonshots for Green Growth, 14.2.2023). Panostamalla aktiivisesti vihreään siirtymään voisi Suomen vienti kasvaa jopa 80-100 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Sadan miljardin kasvu olisi noin 40 prosenttia vuoden 2022 bruttokansantuotteesta. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut vihreän siirtymän investointien voivan kohota lähes 40 miljardin euron tasolle. Myös muita yltiöpositiivisia arvioita on esitetty viime aikoina.
Näitä huikeita kasvuarvioita on myös alettu kritisoida. Roger Wessman on todennut MustReadin blogissaan, että viennin kasvuarviot ovat epärealistisia. Maailmankaupan arvo ei tuplaannu vihreän siirtymän johdosta. Suomen pitäisi kasvattaa voimakkaasti osuuttaan maailmankaupasta, jotta vienti kaksinkertaistuisi. Merkittäviä vihreitä investointeja vaaditaan, jotta vienti pysyisi edes nykytasolla (MustRead, 28,4 2023).
Vihreän siirtymän suuria työllisyysvaikutuksia on myös alettu kritisoida. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt aivan äskettäin ”vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarveselvityksen valtioneuvostolle (ETLA, 14.8.2023). Selvityksen mukaan vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi. Vain pieni osa työpaikoista on suoraan ”vihreitä työpaikkoja”. Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat kylläkin positiivisia, mutta pysyvät uudet työpaikat kasvavat vain vähän. Vanhoja työpaikkoja nimittäin katoaa paljon vihreässä siirtymässä, erityisesti fossiilitaloudessa ja muuallakin.
Jos vihreän siirtymän vaikutukset työllisyyteen ja vientiin jäävät paljon pienemmiksi kuin ylioptimistisissa arvioissa on väitetty, jäävät vaikutukset bruttokansantuotteeseen myös vähäisiksi. Ulkomaisten sijoittajien rahoittamat investoinnit Suomen vihreään siirtymään saattavat jäädä paljon viime aikoina arvioituja pienemmiksi.
Taloustieteilijä Heikki Koskenkylä on tehnyt pitkän uran Suomen Pankissa. Hän jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008. Koskenkylä on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii kaivosteollisuutta alv-kantaan: “Lopetetaan luonnonvaroista luopuminen ulkomaalaisten taskuun ilman kunnon korvausta Suomelle ja suomalaisille”

Ilmastoaktivismi vastatuulessa – eliitin loiste sammui ja Greta Thunberg sulautui tapettiin

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Akkumateriaalien tuotanto pian viisi kertaa kysyntää suurempaa – Northvolt jo perumassa tehdasinvestoinnin Ruotsiin
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.