Suomen ja Ruotsin talouskasvussa on huima ero. Suomi on Japanin tiellä, sanoo Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen. Madonlukuja tarjoilee myös Economist-lehti, joka on arvioinut EU-maiden talouden kehitystä laaja-alaisesti (nro 14.10.2023). Lehden laatimassa rankingissa Suomi on pudonnut sijalle 15 . Vuosina 2000-2008 Suomi oli vielä kärjen tuntumassa. VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen tilannetta medialähteiden perusteella.

Suomen talouskasvu on jäänyt pahasti Ruotsin kasvusta jo finanssikriisistä 2008-2009 lähtien. Kun BKT:n indeksin arvo on 100 vuonna 2005, Ruotsin arvo on vuonna 2022 peräti 142 ja Suomen vain 118.

Aikoinaan 1980-luvulla Suomea pidettiin Pohjolan Japanina. Japanin kasvu oli tuolloin hyvin vahvaa. Japanin kasvu hyytyi 1990-luvun alun kriisissä täysin. Sen väestön määrä alkoi supistua. Japanin hidas kasvu on jatkunut jo 30 vuotta. Vesa Puttosen mukaan Suomi on taas Pohjolan Japani. Molempien talouksien kasvu on ollut jo pitkään hyvin kituliasta.

Puttonen siteeraa tunnettuja taloustieteilijöitä Bengt Holmströmiä, Sixten Korkmannia ja Matti Pohjolaa vuodelta 2014 olevasta kirjoituksesta. He sanovat että ”kasvun resepti on hukassa”. Valitettavasti kasvun resepti on hukassa edelleen vuonna 2023. Suomessa onkin lähinnä kasvanut valtion velka ja valtion rooli taloudessa. Tuottavuuden kasvu on myös pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla Suomessa, sanoo Puttonen. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia toimenpiteitä.

The Economist -lehti on laatinut EU-maiden talouksien vertailun viiden muuttujan avulla. Ne ovat:

-Kokonaiskysynnän kehitys (kulutus, investoinnit ja vienti)

-Velkaantumisen kehitys, jonka osalta mitataan velanhoitokustannusten kehitystä suhteessa BKT:een

-Väestön ja sen rakenteen kehitys

-Hiilidioksidipäästöjen kehitys

-Ulkomaankaupan riippuvuus autoritaarisista maista, erityisesti Kiinasta

Suomi sijoittuu vertailussa sijoille 14-15 yhdessä Bulgarian kanssa. Ruotsi ja Tanska sijoittuvat huomattavasti paremmin (Tanska sija 5 ja Ruotsi sija 9). Näillä näkymin Suomi tulee putoamaan edelleen tämän tyyppisissä kansainvälisissä vertailuissa. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on usean kerran viime vuosina todennut Suomen olevan Italian ja Japanin tiellä. Economistin vertailussa Italia on sijalla 25 EU-maiden joukossa. Slovakia ja Unkari ovat huonoimmat.

Suomen uudella hallituksella on kova urakka saada Suomen talous kasvamaan ja tuottavuuden alamäki pysähtymään. Valtion kasvava velkaantuminen pitäisi myös saada hallintaan. Viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä. Hallituksen ohjelmassa on hyvä alku rakenneuudistuksille. Ne pitää saada toteutettua. Lisää uudistuksia tullaan tarvitsemaan. Siinä on työtä vielä tulevillekin hallituksille. Ilman uudistuksia Suomi putoaa väistämättä EU-maiden heikoimpien suoriutujien joukkoon.

HEIKKI KOSKENKYLÄ