Brexit-kylttejä Redcarissa, Koillis-Englannissa. / Scott Heppell
Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan unionin suunnasta. Ongelmia riittää, ratkaisuja ei.
The Economist -lehti julkaisi terävän kirjoituksen EU:n tilanteesta 3.9.2016 ilmestyneessä numerossa. Euroopan unionin tulevaisuuden suunta näyttää alkusyksyllä varsin epäselvältä. Selvästi on haluja pitää tämä ”klubi” pystyssä ja kehittää sitä, jotta kansalaiset eivät kääntyisi EU:ta vastaan. Liittokansleri Angela Merkel totesi viime viikolla Varsovassa, että ilman taloudellista menestystä EU:n kannatus vähenee.
EU:lla on huippukokous Bratislavassa 16.9. Kokousta pohjustetaan nyt kaiken aikaa. Italian, Ranskan ja Saksan johtajat tapasivat jo elokuun lopulla. Ideoista ei näytä olevan puutetta. Niitä on esitetty viime vuonna viiden puheenjohtajan paperissa sekä Brexit-vaalin jälkeen komission, EU:n parlamentin ja EU-maiden johtajien taholta. Ilma on sakeana erilaisia ehdotuksia.
Kesällä tapahtuneet useat vakavat terrori-iskut vauhdittivat keskustelua EU:n laajuisesta suojelupoliisista (intelligence agency) ja jopa EU:n omasta armeijasta. Todennäköisesti näissä asioissa ei ole mitään mahdollisuutta edetä.
Pakolaiskysymyksessä EU:n rajavartiointia halutaan tehostaa. Tätä asiaa käsitellään syksyn kuluessa. Itä-Euroopan EU:n jäsenmaat vastustavat jyrkästi EU:n suunnitelmia jakaa kiintiöpohjalta satojatuhansia turvapaikanhakijoita EU-maihin. Unkarin pääministeri Viktor Orban on järjestänyt asiasta kansanäänestyksen 2.10.2016.
EU:n integraation syventämistä on esitetty monelta taholta. Pankkiunioni haluttaisiin tehdä valmiiksi liittämällä siihen yhteinen talletussuoja. Euroalueelle on kaavailtu omaa budjettia ja finanssiministeriötä sekä yhteistä työttömyysturvaa. Tulevat vaalit Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tekevät päätösten tekemisen hyvin vaikeaksi. Merkelin puolue CDU kärsi jo vakavan tappion osavaltiovaalissa.
EU:n keskustelut Kreikan kolmannen tukipaketin jatkosta ovat edenneet huonosti. Minskin rauhanprosessi Ukrainan osalta ei etene. Vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) on ilmeisesti kaatunut. Turkki on uhannut lopettaa pakolaissopimuksen EU:n kanssa, ellei lokakuun kuluessa EU myönnä viisumivapautta turkkilaisille. Ongelmia on todella paljon ja ratkaisuja on vaikea saada aikaan.
Britannian kanssa on neuvoteltava brexit-sopimus. Asia ei ole edennyt lainkaan ja sopimukseen pääseminen tulee olemaan hankalaa. Myös Britannia itse on viivytellyt brexitin kanssa. Kenelläkään ei näytä olevan asian kanssa kiirettä.
Kaiken kaikkiaan Euroopan unionin kehittämisnäkymät vaikuttavat varsin hankalilta tänä syksynä ja ensi vuonnakin, jolloin EU-maissa on useita merkittäviä vaaleja. Jopa Espanja saattaa joutua lyhyen ajan sisällä kolmansiin parlamenttivaaleihin. Poliittinen epävarmuus saattaa kasvaa huomattavasti ensi kevääseen mennessä. Se vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa.
Lopuksi: Pääministeri Juha Sipilä totesi pari viikkoa sitten liittokansleri Merkelin tapaamisen jälkeen, että EU:n strategia on kunnossa, mutta sen toteutus ontuu. Tätä lausuntoa on syytä ihmetellä. The Economistin kirjoituksen valossa EU:lla ei ole mitään toimivaa strategiaa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon
Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa
Brittipäätoimittaja: EU:sta ei tullut Yhdysvallat ilman sähkötuolia vaan Neuvostoliitto ilman vankileirien saaristoa
Halla-aho: Jos Brexit toteutuu, myös Suomen EU-erosta tulee konkreettinen vaihtoehto
EU:n hajoaminen jo Trumpin valintaa suurempi riski – Merkel: On kyse sodasta ja rauhasta
Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää