

MATTI MATIKAINEN
Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Suomalaisilla on parin seuraavan vuoden aikana edessään itsenäisyytemme ajan merkittävimmät turvallisuus- ja talouspoliittiset päätökset. Niissä ratkaistaan, mistä voimme maassamme itsenäisesti sopia ja päättää, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.
Vuoden 1995 Euroopan unionin jäsenyydestä alkaen Suomessa on hyväksytty varsin yksimielisesti kasvavia kansainvälisiä yhteisvastuita ja itsemääräämisoikeuden rajauksia väistämättömänä ja yleensä hyvänäkin asiana.
Euroalue ja osin koko unionikin on nyt nopeaa tahtia kehittymässä suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita aiotaan kasvattaa merkittävästi ja varsinkin talouspoliittista päätöksentekoa keskittää Brysseliin ja Frankfurtiin. Viimeistään nyt onkin aika avoimesti keskustella edessämme olevien vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista sekä tehdä päätöksiä niiden mukaisesti.
Ensin tuli finanssi- ja velkakriisi
Euroopan unionin poliittinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti. Ensin tuli finanssi- ja velkakriisi, joita seurasi monen vuoden taantuma. Kriisien aikana yhteisvastuita alettiin lisätä nopeasti pelastamalla useita jäsenmaita kuten Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros. Tällöin rikottiin Maastrichtin sopimuksen (1993) no bailout -sääntöä, jonka mukaan jäsenmaat vastaavat omista veloistaan.
Perustettiin Euroopan vakausmekanismi (EVM), joka hoitaa pelastusoperaatiot jäsenmaiden takauksella. Pankkiunioni käynnistettiin vuonna 2012. Siihen tuli aluksi yhteinen pankkivalvonta ja myöhemmin yhteinen kriisinratkaisurahasto. Pankkiunionista puuttuu vielä yhteinen talletussuoja, jota kuitenkin on valmisteltu jo pari vuotta. Suomen eduskunta ja hallitus ovat vastustaneet yhteistä talletussuojaa.
Sitten tulivat turvapaikanhakijat
Syksyllä 2015 alkoi yllättävän nopeasti valtava pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aalto unionin alueelle. Unionin päätöksentekijöillä oli suuria vaikeuksia hallita tilannetta ja muodostaa yhteinen linja. Lopulta EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella saatiin tilanne toistaiseksi hallintaan. Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan hyväksyneet yhteisiä linjauksia.
Pakolaisvirta voi voimistua milloin tahansa uudelleen. Lähi-idän tilanne pysyy vielä pitkään sotaisana ja levottomana. Pohjois-Afrikan tilanne on hyvin huono ja varsin yleisesti on ennustettu, että sieltä tulee tulevaisuudessa miljoonia pakolaisia Eurooppaan.
Venäjän kanssa on ollut kireät suhteet Ukrainan kriisistä ja Krimin miehityksestä lähtien. Nämä tapahtumat ovat lisänneet keskustelua Euroopan unionin yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan lisäämisen tarpeesta. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on edelleen kasvattanut tätä keskustelua, koska Trumpin tuki NATO:lle on herättänyt epäilyksiä.
Muutoksen tuulet puhaltavat
Euroopassa ja Yhdysvalloissa eletään nyt poikkeuksellisen hektisiä aikoja. Kahdet vaalit ovat ravistelleet yhteiskuntia ja talouksia voimakkaasti eli Brexit ja Trumpin valinta presidentiksi. Ja lisää merkittäviä vaaleja on tänä vuonna useassa EU-maassa. Nämä kaikki saattavat vaikuttaa olennaisesti Euroopan unionin ja siten myös Suomen kehitykseen. Poliitikoilla onkin tulossa hankalia valintatilanteita eteen. Elämme nyt poikkeuksellisia aikoja.
Muutoksen tuulet pakottavat Suomen arvioimaan omaa tilaansa ja suhdetta Euroopan unioniin ja euroon uudelleen. Myös perussuomalaisten on syytä tarkastella puolueensa linjaa uusista näkökulmista ja ennakkoluulottomasti.
Brexit eli Ison-Britannian eroaminen EU:sta ja Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi osoittavat sekä Euroopan liittovaltiokehityksen että globalisaation olevan vastatuulessa kansalaisten keskuudessa. Brexitin varjolla suunnitellaan kaiken aikaa EU:n ja euroalueen integraation syventämistä. Tämä tarkoittaa lisää yhteisvastuuta, talouspolitiikan vallan keskittämistä Brysseliin sekä lisää monenlaista keskitettyä ohjailua ja päätöksentekoa.
Eliitti haluaa “Euroopan Yhdysvallat”
Tekeillä on Euroopan parlamentissa ja komissiossa useita konkreettisia suunnitelmia. Unionin poliittisen eliitin tavoitteena onkin pitkään ollut luoda ”Euroopan Yhdysvallat”. Tässä federalistisessa kehityksessä on kyse aivan keskeisiltä osin kansojen itsemääräämisoikeudesta. Liittovaltiokehitys veisi päätösvallan kauaksi Suomesta ja demokratiavaje kasvaisi entisestään.
Rooman huippukokouksessa maaliskuun puolivälissä tarkastellaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin laatiman raportin pohjalta. Junckerin raportissa (valkoinen kirja) esitetään viisi vaihtoehtoista mallia EU:n suunnaksi. Niistä keskeisin on puhdas liittovaltio. Keskustelua jatketaan syksyn kokouksissa ja ratkaisun hetket lähestyvät Saksan vaalien jälkeen loppusyksyllä.
Unionin ja euroalueen ongelmat osoittavat, että talouden, kulttuurin ja geopolitiikan osalta liian erilaisia valtioita ei ole mahdollista sovittaa yhteen tiivistyvässä liittovaltiossa. Euroopan mailla ei ole samanlaista yhteistä kulttuuria ja kieltä kuin Yhdysvalloissa. Talouksien rakenteelliset erot ovat jopa kasvaneet euroaikana tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä. Euro ei ole kaventanut maiden välisiä eroja vaan pikemminkin lisännyt niitä. Talouskehityksen valtavia eroja onkin jouduttu paikkaamaan tukipolitiikalla, tulonsiirroilla ja yhteisillä veloilla.
EU:n ei tulisi enää laajentua
Varsin yleisesti on nähty, että EU:lla olisi vain kaksi vaihtoehtoa: liittovaltioksi tiivistyminen tai hajoaminen. Sama koskee myös euroaluetta. On kuitenkin olemassa myös kolmas tie, jossa Euroopan unionista muodostettaisiin löyhä itsenäisten valtioiden välinen yhteisö. Yhteisvastuut purettaisiin ja talouspolitiikan vastuu olisi ensi sijassa kansallisella tasolla. Euroopan parlamentti voitaisiin lopettaa. Enintään voitaisiin harkita, että EU-tasolle keskitettäisiin vain ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa sekä koordinointia.
EU:n ei tulisi enää laajentua. Varsinkin Ukraina ja Turkki ovat aivan liian epädemokraattisia ja korruptoituneita maita. Niillä ei voi olla mitään asiaa EU:n jäseniksi. Uudella EU:lla voisi olla komissio, joka olisi uuden löyhän yhteisön yhteistyön sihteeristö ja tiedonhankinnan keskus ilman päätöksentekovaltaa. Tällainen malli voisi olla varsin hyvin toimiva käytännössä.
Junckerin vaihtoehdoissa ei ole tätä mallia. Hänellä liittovaltion vastakohtana on malli, jossa EU olisi lähinnä yhteismarkkina-alue eli sisämarkkinat. Tällöin ei olisi yhteistä talouspolitiikkaa eikä yhteistä maahanmuutto-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Komissio ei ilmeisesti kannata lainkaan tätä vaihtoehtoa. Näiden äärivaihtoehtojen välissä on kolme eräänlaista sekamallia (hybridimalli). Näistä yksi on se, että ”jatketaan entiseen tapaan”. Tällöin yhteisvastuita ei kasvatettaisi nykyisestä.
Saksa päättää EU:n kohtalosta
EU:n ja varsinkin euroalueen kohtalon ratkaisee viime kädessä Saksa. Saksa on ollut voimakkaasti sitoutunut euroon. Euro onkin ollut Saksalle edullinen ratkaisu, koska euro on ollut Saksan kannalta ”heikko valuutta” jo vuosia. Heikko euro on tukenut Saksan loistavaa vientimenestystä. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on dollareissa laskettuna jopa suurempi kuin Kiinan. Italia ja Ranska ovat taloudellisesti pudonneet täysin Saksan kyydistä. Niillä on suuria rakenteellisia ja kilpailukyvyn ongelmia ja Italialla vielä paha pankkikriisi.
Saksa on uusi eurooppalainen suurvalta. Se on johtava maa sekä taloudellisesti että poliittisesti ja se haluaa säilyttää tämän roolin itsellään. Todellisuudessa Saksa sanelee EU:n ja euroalueen tulevien ratkaisujen päälinjat.
Suomen kannalta EU:n ja euroalueen tilanne voi muodostua tänä ja ensi vuonna hyvin haasteelliseksi. Jos populistipuolueet pääsevät valtaan jossakin euromaassa (esim. Hollanti, Ranska tai Italia) niin maa voi alkaa erota EU:sta ja eurosta. Tällöin euro saattaisi jopa hajota. Jos kuitenkin vanhat puolueet voittavat kaikissa maissa niin Saksan vaalien jälkeen syyskuussa voi alkaa nopeasti tapahtua merkittäviä asioita.
Monet yhteisvastuuta lisäävät hankkeet ovat silloin pitkälle valmisteltuja. Näitä voivat olla yhteinen talletussuoja, yhteinen budjetti euroalueelle, jotakin yhteistä verotusta, yhteinen suhdannerahasto, EVM:n muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi (EMF/vrt. IMF) ja ajan myötä yhteiset velkakirjat (eurobondit). Komissiolla on jo esitys yhteisestä talletussuojasta, jota parlamentin valiokunta on alkanut käsitellä. Yllättävän vähälle huomiolle on Suomessa jäänyt se, että parlamentti käsitteli jo helmikuussa Euroopan valuuttarahaston (EMF) perustamista. Tämän EMF:n puitteisiin luotaisiin euroalueen yhteinen budjettikapasiteetti.
Perussuomalaisilla tärkeä rooli
Sipilän hallitusohjelman mukaan yhteisvastuuta ei saisi enää lisätä lainkaan. Tämä oli nimenomaan perussuomalaisten vaatimus. Entä jos yhteinen talletussuoja ilmestyy pöydälle syksyllä 2017 tai ensi vuonna? Tilanne on Suomelle erityisen hankala, jos Saksa on hankkeen takana. Nykyisessä ilmapiirissä Saksa taipunee yhteisvastuun lisäämiseen aiemmin selostetuista syistä. Sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Martin Schulz on gallupeissa jo Angela Merkelin edellä. Schulz oli pitkään Euroopan parlamentin puheenjohtaja. Vuonna 2015 hän oli mukana ns. viiden presidentin raportissa, jossa ehdotettiin euroalueelle täydellistä poliittista ja taloudellista unionia eli liittovaltiota.
Jos Suomi vastustaisi esim. yhteistä talletussuojaa, vastustusta tuskin hyväksyttäisiin. Suomi voisi silloin joutua eroamaan eurosta. Suomen on kuitenkin hyvin vaikeaa olla historiallisista syistä Saksan kantaa vastaan. Tämä koskee myös kaikkia muitakin yhteisvastuun lisäysehdotuksia.
Perussuomalaisten keskuudessa on syytä käynnistää nopeasti laaja ja perusteellinen keskustelu EU:n ja euron kehittämisvaihtoehdoista. On luultavaa, että tällainen keskustelu syntyy jo puolueen uuden puheenjohtajan valintaprosessin kautta. Valittava linja ratkaisee myös sen, jatkaako puolue hallituksessa vai lähteekö se oppositioon. Toisaalta yhteisvastuun konkreettinen lisääminen saanee vauhtia vasta loppusyksyllä ja ensi vuoden aikana, jolloin PS-puolue voisi jatkaa hallituksessa. Kohtalon ajat tulevat silloin myöhemmin esille, mutta selkeä linja on oltava ajoissa valmiina.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”

Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa

Saksan talous porisee punahehkulla, maa valmistautuu laskemaan veroja – voisiko Suomi ottaa oppia Euroopan talousveturista?

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä

Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: “Kiitos ja näkemiin”

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”

Koskenkylä: Saksan ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka edelleen haussa – Eurooppa ei kestä Afrikasta saapuvaa tulijatulvaa

Koskenkylä: Nordean riskit siirtyvät Suomen ja EKP:n pankkivalvonnan vastuulle
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.