Lehtikuva Matti Björkman
Koskenkylä: Miksi Ranskan presidentti rukoilee eurobondeja
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. VTT Heikki Koskenkylän mukaan kummassakaan maassa ei olla täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta.
Economist-lehti käsitteli toukokuun alussa julkaisemassa kirjoituksessa Ranskaa, joka on yrittänyt parantaa kilpailukykyään ja uudistaa työmarkkinoitaan. Maan budjetin alijäämä on edelleen yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on ylittänyt EU:n kolmen prosentin rajan jo vuosia. EU:n komissio antoi sille jälleen kolme vuotta aikaa päästä alle tuon rajan. Komissio vaatii rakenneuudistuksia erityisesti työmarkkinoille ja julkisten menojen vähentämistä.
Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja.
Ranska on hoitanut kilpailukykynsä ja julkisen taloutensa käsittämättömän heikosti verrattuna Saksaan. Yksikkötyökustannukset nousivat Ranskassa vuosina 2000-2013 yli 2,5 kertaa enemmän kuin Saksassa. Viennin kustannuskilpailukyvyn heikentyminen näkyy dramaattisesti vaihtotaseen ja työllisyysasteen erossa Saksaan nähden. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ollut tasaisesti 6-7 prosentin välillä BKT:een suhteutettuna. Ranskan alijäämä on ollut pitkään 2-4 prosentin tasolla. Vuonna 2003 Saksan ja Ranskan työllisyysasteet olivat noin 68 prosenttia, mutta vuonna 2014 Saksan oli peräti 74 prosenttia ja Ranskan vain 65 prosenttia.
Saksa toteutti ns. Harz-reformit työmarkkinoilla vuosina 2003-2005, mutta Ranska ei ole tehnyt mitään. Yhteinen eurovaluutta edellytti työmarkkinoiden joustojen lisäämistä. Ranska on laiminlyönyt työmarkkinoiden uudistukset täysin, samoin kuten Suomikin.
Saksan julkinen velka laskussa
Saksan julkinen velka suhteessa BKT:een on alentunut 95 prosentin tasolta jo 74 prosenttiin. Ranskan taso on edelleen lähes 100 prosenttia. Työttömyysaste oli Ranskassa ja Saksassa vuonna 2001 samaa tasoa, noin 8 prosenttia. Nyt Saksa on täystyöllisyystalous ja työttömyysaste vain 5 prosenttia, Ranskalla 11,5 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on Saksassa 7 prosenttia, mutta Ranskassa 22 %.
Ikäluokassa 55-64-vuotiaat Ranskassa on työssä vain 47 prosenttia, mutta Saksassa 66 prosenttia. Viikkotyöaika on Ranskassa 35 tuntia, mutta se oli vuonna 1990 Saksan tasolla 42 tuntia. Saksassa se on nyt 41 tuntia. Eläkeikä on Ranskassa monta vuotta alempi kuin Saksassa.
3809 sivua sääntelyä
Ranskassa on työmarkkinoiden sääntelyä (labour code) peräti 3809 sivua, joka on 45 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. OECD:n uudessa Ranskan katsauksessa korostetaan työmarkkinareformien tärkeyttä mukaan lukien liiallisen sääntelyn purkua.
Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa.
Economist-lehti onkin varsin pessimistinen Ranskan kyvystä uudistua. Ainoastaan pieniä uudistuksia on ollut tekeillä, mutta niissäkin hallitsevan sosialistipuolueen rivit ovat olleet täysin hajallaan. Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa. Lehti väitti kolumnisssaan syksyllä 2014, että Ranskan presidentti rukoilee joka ilta eurobondeja. Edellä olevien lukujen valossa tämä ei ole yllättävää.
Lopuksi: Ranska on Suomelle varoittava esimerkki. Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja. Saksa on ainoa euromaa, jossa nämä tosiasiat on täysin ymmärretty. Suomen talouden tunnusluvut ovat jo lähellä Ranskan tasoa. Työllisyysaste on noin 67 prosenttia, Ranskalla 64 prosenttia. Julkinen vaje on molemmilla 3-4 prosentin tasoa, Saksalla on ylijäämää. Työttömyysasteemme on lähellä Ranskan tasoa. Vaihtotaseemme suuri 8 prosentin ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi ja palkat ovat nousseet pitkään paljon Saksaa enemmän, tosin jonkin verran Ranskan kehitystä vähemmän. Ainoastaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ranskaa alempi (Suomi 60 % ja Ranska 98 %), mutta meillä velkasuhteen kasvu on ollut pari vuotta euromaiden nopeinta.
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. Komissio esittää Suomelle vaatimuksiaan lähikuukausina samoin kuin se on esittänyt Ranskalle jo vuosia, mutta laihoin tuloksin.
Heikki Koskenkylä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja konsultti
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tohtoriryhmän madonluvut: Joko talouden joustot, tulonsiirrot tai euroalueen hajoaminen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää