Lehtikuva Matti Björkman
Koskenkylä: Miksi Ranskan presidentti rukoilee eurobondeja
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. VTT Heikki Koskenkylän mukaan kummassakaan maassa ei olla täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta.
Economist-lehti käsitteli toukokuun alussa julkaisemassa kirjoituksessa Ranskaa, joka on yrittänyt parantaa kilpailukykyään ja uudistaa työmarkkinoitaan. Maan budjetin alijäämä on edelleen yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on ylittänyt EU:n kolmen prosentin rajan jo vuosia. EU:n komissio antoi sille jälleen kolme vuotta aikaa päästä alle tuon rajan. Komissio vaatii rakenneuudistuksia erityisesti työmarkkinoille ja julkisten menojen vähentämistä.
Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja.
Ranska on hoitanut kilpailukykynsä ja julkisen taloutensa käsittämättömän heikosti verrattuna Saksaan. Yksikkötyökustannukset nousivat Ranskassa vuosina 2000-2013 yli 2,5 kertaa enemmän kuin Saksassa. Viennin kustannuskilpailukyvyn heikentyminen näkyy dramaattisesti vaihtotaseen ja työllisyysasteen erossa Saksaan nähden. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ollut tasaisesti 6-7 prosentin välillä BKT:een suhteutettuna. Ranskan alijäämä on ollut pitkään 2-4 prosentin tasolla. Vuonna 2003 Saksan ja Ranskan työllisyysasteet olivat noin 68 prosenttia, mutta vuonna 2014 Saksan oli peräti 74 prosenttia ja Ranskan vain 65 prosenttia.
Saksa toteutti ns. Harz-reformit työmarkkinoilla vuosina 2003-2005, mutta Ranska ei ole tehnyt mitään. Yhteinen eurovaluutta edellytti työmarkkinoiden joustojen lisäämistä. Ranska on laiminlyönyt työmarkkinoiden uudistukset täysin, samoin kuten Suomikin.
Saksan julkinen velka laskussa
Saksan julkinen velka suhteessa BKT:een on alentunut 95 prosentin tasolta jo 74 prosenttiin. Ranskan taso on edelleen lähes 100 prosenttia. Työttömyysaste oli Ranskassa ja Saksassa vuonna 2001 samaa tasoa, noin 8 prosenttia. Nyt Saksa on täystyöllisyystalous ja työttömyysaste vain 5 prosenttia, Ranskalla 11,5 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on Saksassa 7 prosenttia, mutta Ranskassa 22 %.
Ikäluokassa 55-64-vuotiaat Ranskassa on työssä vain 47 prosenttia, mutta Saksassa 66 prosenttia. Viikkotyöaika on Ranskassa 35 tuntia, mutta se oli vuonna 1990 Saksan tasolla 42 tuntia. Saksassa se on nyt 41 tuntia. Eläkeikä on Ranskassa monta vuotta alempi kuin Saksassa.
3809 sivua sääntelyä
Ranskassa on työmarkkinoiden sääntelyä (labour code) peräti 3809 sivua, joka on 45 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. OECD:n uudessa Ranskan katsauksessa korostetaan työmarkkinareformien tärkeyttä mukaan lukien liiallisen sääntelyn purkua.
Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa.
Economist-lehti onkin varsin pessimistinen Ranskan kyvystä uudistua. Ainoastaan pieniä uudistuksia on ollut tekeillä, mutta niissäkin hallitsevan sosialistipuolueen rivit ovat olleet täysin hajallaan. Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa. Lehti väitti kolumnisssaan syksyllä 2014, että Ranskan presidentti rukoilee joka ilta eurobondeja. Edellä olevien lukujen valossa tämä ei ole yllättävää.
Lopuksi: Ranska on Suomelle varoittava esimerkki. Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja. Saksa on ainoa euromaa, jossa nämä tosiasiat on täysin ymmärretty. Suomen talouden tunnusluvut ovat jo lähellä Ranskan tasoa. Työllisyysaste on noin 67 prosenttia, Ranskalla 64 prosenttia. Julkinen vaje on molemmilla 3-4 prosentin tasoa, Saksalla on ylijäämää. Työttömyysasteemme on lähellä Ranskan tasoa. Vaihtotaseemme suuri 8 prosentin ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi ja palkat ovat nousseet pitkään paljon Saksaa enemmän, tosin jonkin verran Ranskan kehitystä vähemmän. Ainoastaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ranskaa alempi (Suomi 60 % ja Ranska 98 %), mutta meillä velkasuhteen kasvu on ollut pari vuotta euromaiden nopeinta.
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. Komissio esittää Suomelle vaatimuksiaan lähikuukausina samoin kuin se on esittänyt Ranskalle jo vuosia, mutta laihoin tuloksin.
Heikki Koskenkylä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja konsultti
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tohtoriryhmän madonluvut: Joko talouden joustot, tulonsiirrot tai euroalueen hajoaminen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää