Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: Kritiikki hallituksen ilmastorahastoa kohtaan kasvaa
VTT Heikki Koskenkylä arvioi hallituksen ilmastorahastokaavailuja ja Vaken roolia. Hän toistaa esityksensä Vaken lopettamisesta, sillä valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Useissa julkisissa puheenvuoroissa on viime päivinä arvioitu Vakea kriittisesti.
Hallitus on kertonut aikeistaan irroittaa varoja valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista ja ohjatana niitä ilmastorahastohankkeeseen.
Vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lempilapsi. Sipilän ideana oli laittaa ”valtion tase töihin”. Vakeen siirrettiin viiden yhtiön osakkeita. Suurin erä tulee Nesteen 8,3 prosentin osakeomistuksesta, jonka arvo on noin 2,4 miljardia euroa. Viime vuoden syyskuussa selvitysmies Jouni Hakala julkaisi raportin valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden roolista. Hän ehdotti Vaken lopettamista, pääomien palauttamista valtiolle ja Vakelle kaavailtujen tehtävien siirtoa Teollisuussijoitukselle eli Tesille.
Keskustelu Vakesta oli jo viime syksynä varsin vilkasta ja kriittistä. Ehdotin itse Vake:n lopettamista 2019 marraskuussa. Vaken taholta tuli tuolloin varsin kriittistä palautetta kirjoitukseen.
Sanna Marinin hallitus kertoi 3.2.2020, että hallitus valmistelee kevään kehysriiheen ehdotuksen ilmastorahastosta. Se perustettaisiin Vaken yhteyteen. Vaken yli kahden miljardin euron pääomien tuotoista kohdennettaisiin ilmastotoimiin satoja miljoonia euroja. Vake keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaation edistämiseen.
Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen kritisoi ilmastorahaston perustamista. Hän toteaa, että Suomessa on jo useita valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöitä ja epäilee uuden perustamisen tarvetta. Hän myös kritisoi Vaken kautta annettavaa tukea yrityksille. Suomessa ei ole pulaa rahoituksen saatavuudesta vaan järkevistä hankkeista.
Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine puolustelevat Vaken toimintaa. Heidän perustelunsa eivät vaikuta kovin hyviltä.
Osmo Soininvaara varoittaa, että ilmastorahastohanke saattaa osoittautua suureksi virheeksi. Soinivaara epäilee ilmastohankkeiden tukemisen mielekkyyttä Vaken kautta. Tämä tulisi vääristämään kilpailua, jolloin markkinaehtoisesti kannattavat hankkeet kärsisivät. Soinivaara hoitaisi ilmastonmuutoksen ja päästöjen torjuntaa päästöoikeuksien hintoja nostamalla.
Ehkä yllättävin ja kovin kritiikki ilmastorahastoa kohtaan on tullut OP-ryhmän pääjohtajalta Timo Ritakalliolta. Hän on myös Finanssiala ry:n puheenjohtaja. Finanssiala ry on pankkien ja vakuutuslaitosten etujärjestö. Ritakallio sanoo Kauppalehdessä 17.2.2020, että hän ”kummeksuu ilmastorahastoa”. Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kritisoi ilmastorahastoa, koska yksityistä rahaa on tarjolla riittävästi.
Merkillepantavaa on, että Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen oli ennen Ritakalliota pitkään OP-ryhmän pääjohtaja. Karhinen alkoi laajentaa OP-ryhmän toimintaa täysin uusille aloille kuten terveydenhoitoon ja jopa autonvuokraukseen. Nämä Karhisen rönsyilyt on Ritakallio nyt karsimassa pois. Myös Vaken osalta rönsyilemisen vaara on olemassa, koska sille ei ehkä löydy tarpeeksi hyviä hankkeita.
Hallituksen olisi nyt syytä tutkia huolella selvitysmies Jouni Hakalan raporttia viime syyskuulta. Siinä todetaan, että valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Näitä ovat Finnvera, Teollisuussijoitus (Tesi), Business Finland (entinen Tekes), Solidium, Sitra ja Vake. Tässä on aivan liian paljon laitoksia ja toiminnot osin päällekkäisiä. Muissa pohjoismaissa ei ole vastaavaa. Hallituksen olisi parasta lopettaa Vake, siirtää pääomat takaisin valtiolle ja sulauttaa Vaken toiminta jo aiemmin perustetuille laitoksille tai yhtiöille.
Ilmeisesti hallitus on huomannut julkisuudessa esitetyn kovan kritiikin Vakea ja sen ilmastorahastoa kohtaan. Valtioneuvoston kanslia onkin 17.2 asettanut kiireesti ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän suunnittelemaan Vaken pohjalta rakennettavan ilmastorahaston toimintamallia ja vaihtoehtoja rahaston perustamiseksi.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Paula Laine Reijo Karhinen Piia-Noora Kauppi Timo Ritakallio Jouni Hakala Vake Osmo Soininvaara Juha Sipilä Heikki Koskenkylä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turtiainen: Ilmastovuosikertomus kuin kärsimyskäsikirja – “Suomalaisten osuus tästä globaalista ilmiöstä on yhtä merkityksetön kuin yhden silakan pissa Itämeressä”
Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”
Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää