LEHTIKUVA
Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen
Vaalikeskustelussa on tuotu jatkuvasti esille Suomen julkisen talouden heikkoa tilannetta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa jatkuvasti ja julkinen talous on pahasti alijäämäinen. VM:n asiantuntijat arvioivat kehityksen menevän huonompaan suuntaan tulevina vuosina. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt viennin huono kehitys. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on ratkaisevan tärkeää. VTT, Suomen pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille talouden olennaisia kysymyksiä Kauppalehden tekemän Hetemäki-haastattelun perusteella.
VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää viennin ja sitä kautta vaihtotaseen heikkoa kehitystä Suomen vakavimpana ongelmana (lähde Kauppalehti 30.3.2023).
Hetemäen mukaan Suomi on jämähtänyt paikoilleen ja taantuu verrokkimaihin nähden. Hetemäki vertaa Suomen kehitystä muihin pohjoismaihin sekä Saksaan ja Italiaan. Kyse ei ole vain julkisesta taloudesta vaan myös kansantalouden heikkenemisestä yleensä. Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa mikä johtuu pitkälti vaihtotaseen huonosta kehityksestä. Suomesta valuu rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.
“Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen.”
Vaihtotase on vientitulojen ja tuontimenojen erotus. Se on ollut Suomessa keskimäärin negatiivinen jo kymmenen vuoden ajan. Jopa heikosti menestyvä Italia on tässä suhteessa ollut Suomea parempi. Vaihtotaseen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenvuotiskautena 2012-2022 keskimäärin on prosentteina seuraava:
Tanska: 8,0 %
Norja: 7,8 %
Saksa: 7,6 %
Ruotsi: 4,5 %
Islanti: 3,6 %
Italia: 2,2 %
Suomi: -1,0 %
Kun vaihtotase on plussalla, se kertoo kansantalouden vahvistumisesta. Vaje taas kertoo siitä että, rahaa virtaa Suomesta enemmän ulos kuin tulee sisään. Vaihtotaseen pitkäaikainen huono kehitys velkaannuttaa taloutta ja heikentää mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen. Muiden pohjoismaiden tilanne on olennaisesti parempi. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna lähellä 30 prosentin tasoa. Suomessa velka-aste on yli 70 prosenttia ja suunta on kasvava. Ruotsilla ja Tanskalla valtion budjetti on kutakuinkin tasapainossa, mutta Suomella on suuri alijäämä. Suuri alijäämä on myös Italialla, Ranskalla ja Espanjalla.
“jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin”
Vaihtotase on eräänlainen talouden kuumemittari, koska se on yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusasemien summa. Tällä mittarilla jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin. Julkisen talouden perusjäämä saadaan, kun kuluista vähennetään korkokulut. Suomen valtiontalouden perusjäämä on Italiaa alijäämäisempi. Italian taloutta painavat kuitenkin korkeat korkokulut. Italiassa kotitalouksien varallisuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Hetemäki puhuu ”ikääntyvistä hyvinvointivaltioista”. Niiden pitäisi pystyä säästämään tulevaisuuden varalle. Muut pohjoismaat ovat tässä onnistuneet huomattavasti Suomea paremmin. Suomen talouden tunnusluvut olivat Nokian menestysvuosina noin 2000-2007 muiden pohjoismaiden tasolla. Vaihtotaseessa ja budjetissa oli keskimäärin ylijäämää. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 30 prosentin tasolla. Tämän menestyskauden jälkeen Suomi alkoi taantua, eikä taantumiselle näy loppua.
Kehityksen huono suunta näkyy erityisen hyvin asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä. Tämä mittaa varsin hyvin elintason nousua. Tämä luku on Suomessa tänä päivänä samalla tasolla kuin yli 10 vuotta sitten. Muilla pohjoismailla nousua on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia. Suomen taloudessa näyttää olevan ongelmia, jotka eivät korjaannu yhden eikä kahdenkaan vaalikauden aikana. Uutta Nokiaa tuskin on tulossa. Taloutemme rakenteita on uudistettava huomattavassa määrin. Tuottavuuden kehitys on ratkaisevassa asemassa. Myös tässä suhteessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viennin kilpailukyky on turvattava maltillisella kustannuskehityksellä. Seuraavan hallituksen haasteet ovat suuret ja niitä riittää myös sen jälkeisille hallituksille.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turkistarhausta puolustava Mäenpää uskoo, että tarhauksen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle
Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan
Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – “liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää