Kalle Erkkilä
Koskenkylä: Hallituksen rakennepaketti on tyhjä tynnyri
Suomen kansantalouden kehitys on näivettynyt pahasti. Tunnuslukumme alkavat lähestyä Italian ja Ranskan tasoa, jotka ovat jääneet ratkaisevasti jälkeen Saksan erinomaisesta kehityksestä. Taloutemme kasvun ja työllisyyden sekä kilpailukyvyn heikkeneminen on jatkunut jo kahden hallituksen aikana. Mitään olennaista parannusta ei ole saatu aikaan. Kriisitietoisuus on puuttunut täysin.
Nyt lopulta elokuussa hallitus heräsi ja sai aikaan ns. rakennepaketin, jolla talouden taantuva kehitys pyritään saamaan uudelleen nousuun. Hallitus pyrkii paikkaamaan ns. kestävyysvajetta, jonka arvioidaan muuten kasvavan. Vaje on julkisen talouden (valtio ja kunnat) rakenteellinen alijäämä. Se johtuu väestön ikääntymisestä, heikosta tuottavuudesta ja ylipäänsä liian suuresta julkisesta sektorista.
Kestävyysvajeen arvioidaan olevan lähes 10 miljardia euroa eli noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT on noin 200 miljardia euroa).
Hallituksen esityksessä on seuraavat arviot kestävyysvajeen pienentämisestä:
1. Kunnat 2,0 mrd € (1,0 %-yks.)
2. Työurat ja työn tarjonta 2,8 mrd € (1,4 %-yks.)
3. Julkisen sektorin tuottavuuden kasvu 2,8 mrd € (1,4 %-yks.)
4. Koko talouden tuotantopotentiaalin parantaminen 1,2 mrd € (0,6 %-yks.)
5. Rakenteellinen työttömyys 0,6 mrd € (0,3 %-yks.)
Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on 18 sivua toiveita, tavoitteita ja hurskastelua. Kehittämisestä puhutaan yli 100 kertaa, mutta konkreettisuus jää hyvin vähäiseksi. Edessä on vuosien savotta, jotta Suomi saadaan uudelleen nousuun. Nykyhallituksella tuskin riittävät siihen eväät.
Kunnilta karsitaan tehtäviä miljardin euron verran. Toinen miljardi katetaan tuottavuutta parantamalla. Tehtävistä yli 70 prosenttia kuuluu sosiaali- ja terveysalaan sekä koulutukseen.
Hallinnon tehostamisella ei kasvavaa kuntatalouden vajetta kovin paljon kurota umpeen. Tarvitaan todella rohkeita tekoja, mikä tulee olemaan vaikeata, koska peruspalvelujakin joudutaan karsimaan.
Työurien pidentämisen ja työn tarjonnan lisäämisen sisältö on täysin auki. Tavoite on pidentää uria puoli vuotta alkupäästä ja 1,5 vuotta loppupäästä. Eläkeiän nosto on väistämättä edessä.
Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattaminen on täysin tyhjän päällä. Parhaiten se onnistuu julkisen sektorin kokoa pienentämällä eli työvoimaa vähentämällä. Iiro Viinasen ehdottama juustohöylä on tarpeen. Julkisia menoja on karsittava kaikkialta, koska julkiset menot per BKT on Suomessa jo 56 prosenttia eli Ranskan tasoa. Parhaat EU-maat ovat 42-44 prosentin tasolla, joten Suomen tilanne on karmea.
Talouden tuotantopotentiaalia halutaan kasvattaa karsimalla elinkeinotoiminnan sääntelyä ja parantamalla Suomen asemaa investointikohteena. Konkreettiset toimet puuttuvat. Globaalin kilpailun kiristyessä yhteisöveroa saatetaan joutua laskemaan lisää.
Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen edellyttäisi Gerhard Schröderin oppien soveltamista Suomeen. Saksassa vähennettiin noin 10 vuotta sitten työttömyysturvaa ja luotiin aktiivisesti matalapalkkatöitä. Suomessa vasemmisto ja ay-liike inhoavat Schröderin toimenpiteitä, joilla Saksa on päässyt lähes täystyöllisyyteen vaikeana kriisiaikanakin. Ilman matalapalkkasektoria tämä ei onnistu Suomessakaan.
Hallituksella on todella hikinen urakka, ehkä ylivoimainen, suoriutua marraskuussa tästä tehtävästä. Julkisen sektorin koon pienentäminen on vaikeata monille puolueille, jopa kokoomukselle. Ilman edellä mainittuja toimenpiteitä Suomi ajautuu kuin ajopuu pahenevaan kierteeseen ja julkisen talouden syvempi kriisi on silloin näköpiirissä á la Kreikka.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
FAKTAT – KUKA?
VTT Heikki Koskenkylä, rahoitusmarkkinaasiantuntija. Työskennellyt lähes 40 vuotta Suomen Pankissa, jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston päällikön paikalta. Toimii nykyisin Linse Consultingissa liikkeenjohdon konsulttina. |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää