Kalle Erkkilä
Suomen kansantalouden kehitys on näivettynyt pahasti. Tunnuslukumme alkavat lähestyä Italian ja Ranskan tasoa, jotka ovat jääneet ratkaisevasti jälkeen Saksan erinomaisesta kehityksestä. Taloutemme kasvun ja työllisyyden sekä kilpailukyvyn heikkeneminen on jatkunut jo kahden hallituksen aikana. Mitään olennaista parannusta ei ole saatu aikaan. Kriisitietoisuus on puuttunut täysin.
Nyt lopulta elokuussa hallitus heräsi ja sai aikaan ns. rakennepaketin, jolla talouden taantuva kehitys pyritään saamaan uudelleen nousuun. Hallitus pyrkii paikkaamaan ns. kestävyysvajetta, jonka arvioidaan muuten kasvavan. Vaje on julkisen talouden (valtio ja kunnat) rakenteellinen alijäämä. Se johtuu väestön ikääntymisestä, heikosta tuottavuudesta ja ylipäänsä liian suuresta julkisesta sektorista.
Kestävyysvajeen arvioidaan olevan lähes 10 miljardia euroa eli noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT on noin 200 miljardia euroa).
Hallituksen esityksessä on seuraavat arviot kestävyysvajeen pienentämisestä:
1. Kunnat 2,0 mrd € (1,0 %-yks.)
2. Työurat ja työn tarjonta 2,8 mrd € (1,4 %-yks.)
3. Julkisen sektorin tuottavuuden kasvu 2,8 mrd € (1,4 %-yks.)
4. Koko talouden tuotantopotentiaalin parantaminen 1,2 mrd € (0,6 %-yks.)
5. Rakenteellinen työttömyys 0,6 mrd € (0,3 %-yks.)
Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on 18 sivua toiveita, tavoitteita ja hurskastelua. Kehittämisestä puhutaan yli 100 kertaa, mutta konkreettisuus jää hyvin vähäiseksi. Edessä on vuosien savotta, jotta Suomi saadaan uudelleen nousuun. Nykyhallituksella tuskin riittävät siihen eväät.
Kunnilta karsitaan tehtäviä miljardin euron verran. Toinen miljardi katetaan tuottavuutta parantamalla. Tehtävistä yli 70 prosenttia kuuluu sosiaali- ja terveysalaan sekä koulutukseen.
Hallinnon tehostamisella ei kasvavaa kuntatalouden vajetta kovin paljon kurota umpeen. Tarvitaan todella rohkeita tekoja, mikä tulee olemaan vaikeata, koska peruspalvelujakin joudutaan karsimaan.
Työurien pidentämisen ja työn tarjonnan lisäämisen sisältö on täysin auki. Tavoite on pidentää uria puoli vuotta alkupäästä ja 1,5 vuotta loppupäästä. Eläkeiän nosto on väistämättä edessä.
Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattaminen on täysin tyhjän päällä. Parhaiten se onnistuu julkisen sektorin kokoa pienentämällä eli työvoimaa vähentämällä. Iiro Viinasen ehdottama juustohöylä on tarpeen. Julkisia menoja on karsittava kaikkialta, koska julkiset menot per BKT on Suomessa jo 56 prosenttia eli Ranskan tasoa. Parhaat EU-maat ovat 42-44 prosentin tasolla, joten Suomen tilanne on karmea.
Talouden tuotantopotentiaalia halutaan kasvattaa karsimalla elinkeinotoiminnan sääntelyä ja parantamalla Suomen asemaa investointikohteena. Konkreettiset toimet puuttuvat. Globaalin kilpailun kiristyessä yhteisöveroa saatetaan joutua laskemaan lisää.
Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen edellyttäisi Gerhard Schröderin oppien soveltamista Suomeen. Saksassa vähennettiin noin 10 vuotta sitten työttömyysturvaa ja luotiin aktiivisesti matalapalkkatöitä. Suomessa vasemmisto ja ay-liike inhoavat Schröderin toimenpiteitä, joilla Saksa on päässyt lähes täystyöllisyyteen vaikeana kriisiaikanakin. Ilman matalapalkkasektoria tämä ei onnistu Suomessakaan.
Hallituksella on todella hikinen urakka, ehkä ylivoimainen, suoriutua marraskuussa tästä tehtävästä. Julkisen sektorin koon pienentäminen on vaikeata monille puolueille, jopa kokoomukselle. Ilman edellä mainittuja toimenpiteitä Suomi ajautuu kuin ajopuu pahenevaan kierteeseen ja julkisen talouden syvempi kriisi on silloin näköpiirissä á la Kreikka.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
| FAKTAT – KUKA?
VTT Heikki Koskenkylä, rahoitusmarkkinaasiantuntija. Työskennellyt lähes 40 vuotta Suomen Pankissa, jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston päällikön paikalta. Toimii nykyisin Linse Consultingissa liikkeenjohdon konsulttina. |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
