Lehtikuva_Matti Bjorkman
Toimitus suosittelee
Koskenkylä: Euro aiheuttanut Suomelle 20 miljardin hyvinvointitappiot
Eurovaalit lähestyvät ja samalla keskustelu ja väittely euron sekä koko EU:n tulevaisuudesta kiihtyy. Tiistai-illan TV1 ohjelmassa (12.5) puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) ja Heidi Hautala (vihr.) hehkuttivat avoimesti liittovaltiokehityksen puolesta. He kaavailivat kasvavaa yhteisvastuuta mm. pankkiunionin, yhteisen verotuksen ja eurobondien muodossa.
Viime viikolla ilmestyi kaksi kirjaa, joissa arvioidaan euroaluetta yleensä sekä erityisesti eurokriisin syitä ja pelastustoimenpiteitä ja esitetään skenaarioita euron tulevaisuudesta. Professori Vesa Kanniaisen vetämän EuroThinkThank-ryhmän kirjan nimi on ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Ulkopoliittisen instituutin (UPI) kirjan nimi on ”EU:n suunta- kuinka tiivis liittovaltio?” Keskeiset vastuuhenkilöt ovat tässä Vesa Vihriälä ja Teija Tiilikainen.
Molemmissa kirjoissa on varsin samankaltainen selitys euroalueen kriisille. Syitä ovat rakenne- ja valuviat, talouspolitiikan virheet ja yleinen kurittomuus noudattaa sovittuja pelisääntöjä kuten vakaus- ja kasvusopimusta. Myös tulevaisuuden skenaariot ovat varsin samankaltaisia. Ne ovat 1) täysi liittovaltio, jossa on hyvin laaja yhteisvastuun (yhteinen iso budjetti, verotus ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit 2) Osittainen yhteisvastuu mm. pankkiunionin tai laajemmin sen ja fiskaaliunionin muodossa ja 3) euron hajoaminen tai jonkun jäsenmaan poistuminen eurosta. Kanniaisen ryhmä suhtautuu suurella varauksella vaihtoehtoihin 1) ja 2) eikä pidä vaihtoehtoa 3) katastrofaalisena skenaariona (toisin kuin ETLAn ja UPI:n kirja – heillä niin sanottu kaaosskenaario).
Molemmissa kirjoissa on kvalitatiivisia arvioita euron hyödyistä ja haitoista. Kanniaisen toimittamassa kirjassa esitetään numeerinen arvio euron aiheuttamasta hyvinvointitappiosta. Euron aiheuttamaa hyvinvointitappiota mitataan bruttokansantuotteen avulla. Hyvinvointitappio on varsin suuri. Väitettä perustellaan BKT:n ennustemallien antamilla tuloksilla. Euron aiheuttamaa hyvinvointitappiota arvioidaan tilastollisella yhteydellä Yhdysvaltojen ja euroalueen reaalisen BKT:n välillä. Ajalla 1999–2008 euroalueen talous seurasi varsin tarkkaan Yhdysvaltojen taloudellista kehitystä. Kummankin alueen vuotuinen talouskasvu oli vuosina 1999–2008 keskimäärin 2,3 prosenttia. Yhdysvallat on vuosien 2008–2009 finanssi- ja talouskriisin jälkeen ripeästi palannut kasvu-uralle. Euroalue on menettänyt kasvuvauhdin kokonaan ja juuttunut taantumaan. Myös kasvunäkymät ovat heikot.
Edellä mainittu hyvinvointitappio (eli BKT:n menetys) on laskettu oletuksella, että euroalueen BKT olisi seurannut Yhdysvaltojen BKT:n kehitystä vuosina 2008–2013. Tätä laskennallista BKT:n kehitystä on verrattu toteutuneeseen kehitykseen. Eri mallien antama kumulatiivinen ero on keskimäärin 10 prosenttia. Euroalueen BKT on noin 9,5 biljoonaa euroa (9500 miljardia euroa). Kymmenen prosenttia on lähes 1000 miljardia euroa (noin yksi biljoona).
Suomen BKT:n kehitys on ollut euroalueen keskiarvoa heikompi vuosina 2008–2013. Kumulatiivinen ero Suomen osalta on selvästi suurempi (-24,6 prosenttia). Kun Suomen BKT on tällä ajalla ollut keskimäärin 190 miljardia euroa, kumulatiivinen ero on peräti 45 miljardia euroa. Tästä huomattava osa aiheutuu kuitenkin kotimaisista syistä ja erityisesti elektroniikka- ja metsäteollisuuden viennin ongelmista, jotka eivät johdu eurosta. Mainittu 10 prosentin hyvinvointitappio on Suomen osalta siis tähän mennessä noin 20 miljardia euroa. Euron tulevaisuus-kirjan laskelma euron nettohyödystä (-10 prosenttia) on vain yksi tapa lähestyä euron hyötyjen ja haittojen arviointia. Muitakin laskelmia voidaan tehdä. Erityisesti on tarpeen arvioida kvalitatiivisesti euroon kuulumisen nettohyötyä. Tähän tarjoaa hyvän perustan tri Pentti Pikkaraisen arvio vuoden 1997 EMU-työryhmän raportista (ks. lähde). Jukka Pekkarinen oli työryhmän puheenjohtaja. Työryhmä arvioi euron hyötyjä sekä mikrotaloudelliselta että talouden vakauden kannalta.
Rahaliiton mikrotaloudellisten hyötyjen arvio osui osin kohdalleen (valuutanvaihtokulut, hintojen vertailtavuus jne). Ilmeisesti hyödyt ovat kuitenkin varsin pienet. Raportissa ei osattu lainkaan ennakoida euroalueen ajautumista syvään kriisiin. Euroon sisältyviä riskejä osin ymmärrettiin (mm. palkkajoustojen puute), mutta Pekkarisen työryhmältä puuttui kokonaisnäkemys euron uhkista ja ongelmista. Työryhmä ei myöskään ymmärtänyt, että Maastrichtin sopimuksen mukainen euroalue oli jo lähtökohdiltaan puutteellinen rakennelma. Muissakaan euroaluetta koskevissa selvityksissä ei huomattu vakausuhkan olevan euroalueen todellinen riski.
Edellä mainittu kymmenen prosentin hyvinvointitappion arvio saattaa hyvinkin kasvaa tulevaisuudessa. Euroalue on ajautunut hitaan kasvun ja deflaation kierteeseen, josta on vaikea päästä eroon. Tähänastinen elpyminen on varsin näennäistä, koska kriisimaissa velka-asteet ovat nyt vuotta 2007 korkeammalla tasolla, työttömyys on yli 20 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 30–50 prosentin välillä. Korkeasta työttömyydestä ja huonosta työllisyyskehityksestä aiheutuvia hyvinvointitappioita ei voida mitata pelkästään bruttokansantuotteen menetyksellä.
VTT Heikki Koskenkylä
Kirjoittaja on lähes 40 vuotta Suomen Pankissa työskennellyt rahoitusmarkkinaasiantuntija. Hän jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston päällikön paikalta. Toimii nykyisin Linse Consultingissa liikkeenjohdon konsulttina.
Lähteet:
Kanniainen, V. (toim.), (2014), Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot, Libera
Jokela, J. & Kotilainen, M & Tiilikainen, T. & Vihriälä, V. (2014), EU:n suunta – Kuinka tiivis liittovaltio? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Ulkopoliittinen instituutti, Taloustieto Oy
Pikkarainen, P. (2014), ”Rahaliitto ja Suomi – toteutuivatko EMU-asiantuntijaryhmän ennustukset?” Talous & Yhteiskunta 2/2014
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Heikki Koskenkylän kirjauutuus – “Suomessa saa olla mitä mieltä tahansa, paitsi eri mieltä”
Koskenkylä: EU toimii jatkuvasti laittomalla pohjalla
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.