Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: EU:n elvytysrahastosta ei ole apua elvytykseen
VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun Economist-lehden kriittisiä havaintoja EU-elpymispaketista.
Euroopan unionin elvytysrahastosta päästiin lähelle sovintoa 10.11 useiden kuukausien neuvottelujen jälkeen. Seitsemän vuoden budjetin (vuodet 2021-2028) koko olisi noin 1100 miljardia ja elvytysrahasto 750 miljardia euroa – eli yhteensä noin 1,9 biljoonaa euroa. Unkarin pääministeri Viktor Orban on kuitenkin uhannut käyttää veto-oikeutta, koska hän ei hyväksy uudelleen määriteltyjä oikeusvaltion periaatteita budjetin varojen saamiseksi. On mahdollista, että jonkinlainen kompromissi saadaan kuitenkin aikaan.
Elvytysrahaston käyttöön sisältyy kuitenkin edelleen selviä ongelmia. Niihin ei ole helppoja ratkaisuja olemassa. Uudessa the Economist-lehden numerossa 14.11.2020., on varsin kriittinen arvio elvytysrahaston hyödyllisyydestä ja siihen liittyvistä ongelmista.
Elvytysrahaston perusideana oli auttaa pahiten koronasta kärsineitä maita. Tämän hetken arvioiden mukaan rahastosta voitaisiin myöntää suoraa tukea ja lainoja aikaisintaan syksystä 2021 alkaen. Avustuksia myönnettäisiin vuoteen 2024 saakka. Tukilainojen kysyntä saattaa olla ylipäänsä hyvin vähäistä, koska niistä ei saada merkittäviä korkohyötyjä. Useilla mailla valtion 10-vuotisen lainan korko on negatiivinen ja jopa Italiallakin vain 0,7 prosenttia. Maiden kiinnostus kohdistuukin lähinnä suoraan tukeen, jota myönnettäisiin yhteensä 390 miljardia euroa. Kun tuki jaetaan neljän vuoden aikana 27 maalle, vuosittainen tuki ei ole mitenkään ratkaiseva edes pahimmille kriisimaille.
Vielä olennaisempaa on, että tuki ei ehdi varsinaiseen koronasta aiheutuvaan talouksien elvytyksen tarpeeseen. Akuutti elvytys onkin jäämässä maiden omalle vastuulle sekä Euroopan keskuspankin ultrakevyen rahapolitiikan varaan. EKP:n toimien seurauksena Italian valtionlainojen korko on painunut ennätysalhaalle 0,7 prosenttiin. Samoin on koronasta pahasti kärsineen Espanjankin, vain 0,1 prosenttiin. Ilman EKP:n valtionlainojen osto-ohjelmaa näiden maiden ja useiden muidenkin lainojen korko olisi huomattavasti korkeampi ja konkurssin uhka olisi lähellä.
Komissio onkin käyttänyt elvytysrahastosta nimeä ”Next Generation EU” eli NGEU. Tukirahoja suunnattaisiinkin pitkä aikavälin rakenneuudistusten rahoittamiseen. Arviolta lähes 40 prosenttia tuesta menisi investointeihin, joilla ehkäistäisiin ilmastonmuutosta. Noin 20 prosenttia menisi digitalisaation edistämiseen. Lisäksi suuri osa tuesta menisi hankkeisiin, jotka edistäisivät kasvua ja työllisyyttä.
Parhaillaan jäsenmaissa laaditaan suunnitelmia varojen käytölle. Komission on tarkoitus analysoida suunnitelmat ja hyväksyä ne. Lisäksi komission tulisi valvoa varojen käyttöä. Kyse on valtavasta hankkeesta ja merkittävän uuden byrokratian luomisesta. The Economist arvioi, että komissiolla tulee olemaan pulaa resursseista ja osaamisesta. On mahdollista, että tukea valuu hyödyttömiin hankkeisiin ja suoranaiseen tuhlailuun. Esimerkiksi Italian kyky uudistaa talouttaan on ollut jo pitkään lähes olematonta.
Ylipäänsä nyt suunnitellun keskitetyn investointien ohjailun onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot. Kyse on eräänlaisesta komission ”Gosplan”-tyyppisestä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontaorganisaation perustamisesta. Markkinataloudessa yksityisen sektorin tulisi pääosin vastata investoinneista. Ja rahoitus tulisi hankkia pääomamarkkinoilta. Julkisen sektorin tulisi ohjata investointeja pääosin välillisesti eli verotuksella, päästökaupan sääntelyllä ja mahdollisesti lainojen takauksilla. Tämä hanke saattaa mennä pahasti metsään. The Economist sanookin suoraan, että ”success is far from assured and Brussels is nervous” (suom: onnistuminen häämöttää kaukana, Bryssel on hermostunut).
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa
EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa
VTT Pekka Korpinen arvelee Italian tukiohjelmien jatkuvan pandemian jälkeenkin
Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään
EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle
Perussuomalaiset haluaa pitää Suomen EU-elvytysrahaston ulkopuolella: ”Suomen kannalta pikavippi, jossa maksamme saamamme rahat takaisin tuplana”
Taloustieteen emeritusprofessori Virén varoittaa elpymisvälineen korkoansasta
Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia
EKP tutki: “Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen
Viikon suosituimmat
Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään
Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu kummeksuu Ylen toimintaa tuoreessa kohussa, joka liittyy Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen matkusteluun Euroopassa tuoreen miesystävänsä kanssa Ylen rahoilla.
Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa
Palestiina-huivin harteilleen kietonut ilmastoaktivisti ja kunniatohtori Greta Thunberg pidätettiin viime viikolla Israelin vastaisen mielenosoituksen aikana Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Thunberg on myös Suomen ja Ruotsin poliisin vanha tuttu.
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.