
LEHTIKUVA
Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korosti Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevää merkitystä, kun eduskunta käsitteli maanantaina valtioneuvoston selontekoa Suomen liittymisestä osaksi Pohjois-Atlantin puolustusliittoa.
– Käytännössä me olemme olleet Nato-maa ilman turvatakuita. Natohan on demokratioiden liitto, joten se on Suomelle enemmän kuin luontainen yhteisö. Tietysti eräissä Nato-maissa on huolestuttavaa kehitystä — Turkki ensisijaisesti mainittuna — mutta suuressa kuvassa Nato puolustaa länsimaisia ja demokraattisia arvoja, joita itänaapurissamme niin paljon pelätään, huomautti Jari Koskela.
Koskela toivoi myös, että Suomi edistää Natossa sitä, että muutkin maat panostavat puolustusmenoihinsa vaaditut kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomelle tähän yltäminen ei tule tuottamaan ongelmia.
– Venäjän hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet, ja puolustusmenoja on eri maissa lisätty. Toivottavasti puolustuspolitiikan tärkeys ymmärretään myös, jos ja kun rauha jälleen kerran palaa.
Tiukan paikan tullen Suomi osoitti yhtenäisyytensä
Koskela totesi, että Suomi on kunnioitusta herättävällä tavalla tiukan paikan tullen osannut osoittaa yhtenäisyytensä. Vastaavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta hän toivoi myös muissa poliittisissa kysymyksissä.
– Me täällä eduskunnassa puhumme usein ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Nato-jäsenyydessä on kyse juuri siitä, ennaltaehkäisystä. Vanhempamme ja isovanhempamme joutuivat taistelemaan rintamalla ja antoivat ison uhrauksen maamme itsenäisyyden puolesta. Kannatan Natoon liittymistä ja teen työtä sen eteen, että nykyiset ja tulevat sukupolvet eivät koskaan joudu tekemään niin suuria uhrauksia kuin menneet sukupolvet.
Kansallisia panostuksia tarvitaan Natossakin
Koskela kantoi puheessaan huolta myös Suomen varuskuntaverkosta ja maan raideyhteyksistä.
– Viime perjantaina päättyi Porin prikaatissa Niinisalossa ja Säkylässä järjestetty maavoimien Arrow 22 ‑harjoitus, jossa oli mukana sotilaita Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Virosta ja Latviasta. Jatkossa yhteisiä harjoituksia on varmasti enemmänkin. Onkin siis syytä pitää huolta varuskuntaverkostamme ja riittävistä raideyhteyksistä. Raskas kalusto liikkuu raiteita pitkin kätevämmin kuin kumipyörillä. Etenkin ratayhteys Pori—Niinisalo—Parkano—Haapamäki olisi saatava kuntoon.
Koskela huomautti myös, että Nato-maanakin Suomen täytyy itse pitää huolta huoltovarmuudestaan. Turvetta ja metsiä on tarvittaessa voitava hyödyntää täysimääräisesti, vaikka se tarkoittaisikin kansallisista ilmastotavoitteista joustamista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Arrow 22 maavoimat Porin prikaati raideyhteydet varuskuntaverkko Nato-keskustelu puolustusmenot Nato-jäsenyys Ukrainan sota Venäjän hyökkäys länsimaiset arvot metsät ilmastotavoitteet ennaltaehkäisy Latvia Jari Koskela Iso-Britannia Demokratia Viro Turve Turkki Yhdysvallat Venäjä Huoltovarmuus Puolustuspolitiikka nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”

Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle

Elomaa: “Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Junnila tyytyväinen Suomen Nato-päätökseen: Suomen itsemääräämisoikeus vahvistuu Venäjä-riippuvuuden vähetessä

Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää