LEHTIKUVA
Koskela vaatii hallitusta harkitsemaan jakeluvelvoitteen kiristämistä uudelleen: “Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja sen järkevyydestä. Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia, mutta sen on vuonna 2024 määrä nousta 28 prosenttiin. Autoala on arvioinut, että tämä voisi nostaa bensan ja dieselin hintaa jopa 25—55 sentillä.
– Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita etenkin, kun otetaan huomioon Suomen vanha ja paljon kuluttava autokanta ja se, että autolla liikkuminen on välttämätöntä monessa osassa maata. Korkeat polttoaineiden hinnat haittaavat myös teollisuutemme kilpailukykyä, Jari Koskela muistuttaa.
Sen lisäksi, että jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintoja kohtuuttomasti, sitä pidetään valtiovarainministeriön ilmastopolitiikan kehittämistarpeita käsittelevän virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa huonona ja kalliina keinona vähentää globaaleja päästöjä.
“Suomen taakanjakosektorin keskeisen politiikkatoimen, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen (…) rajakustannus on noussut erittäin korkeaksi, noin tasolle 500—1 000 euroa/tCO2, ja kansantaloudellinen kokonaiskustannus jo yli miljardiin euroon vuodessa. Jakeluvelvoitteella ei kuitenkaan todennäköisesti vähennetä globaaleja nettopäästöjä”, taustamuistiossa todetaan.
Sinivalkoinen siirtymä
Perussuomalaiset on uudessa Sinivalkoinen siirtymä -ohjelmassaan ehdottanut, että liikenteen jakeluvelvoitteesta luovutaan ja biopolttoaineita ohjataan korkean hyötysuhteen monipolttoainevoimaloihin. Näissä voimaloissa voidaan myös tuottaa säätövoimaa säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tueksi.
– Pitäisikö hallituksen mielestä vuoden 2024 alussa tapahtuvaa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristämistä harkita uudelleen nyt, kun jakeluvelvoitteen vaikutuksista päästöihin on parempaa tietoa, Koskela kysyy hallitukselta.
Koskela tiedustelee kysymyksessään myös hallituksen kantaa perussuomalaisten esittämään sinivalkoiseen siirtymään ja sitä, millaisilla toimilla on varauduttu, jos jakeluvelvoitteen korotus vuonna 2024 viedään läpi ja polttoaineiden hinnat nousevat arvioiden mukaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Autoala sinivalkoisen siirtymän ohjelma uusiutuvat polttoaineet sinivalkoinen siirtymä teollisuuden kilpailukyky bensan ja dieselin hinta jakeluvelvoite polttoaineiden hinta kirjallinen kysymys Jari Koskela Taakanjako ilmastopolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskela: Maaseutu ja pienituloiset joutuvat liian kireän ilmastopolitiikan maksajiksi
Mäenpää vaatii eduskuntaa huomioimaan polttoaineveron alentamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen – polttoaineen hinta pahanlaatuinen kannustinloukku: “Työssäkäynti pitkämatkalaisena ei enää kannata”
Marinin hallitus ajaa kuljetusyrittäjät kohti konkurssia tuhoten samalla Suomen tiestön – Koponen: “Hallitus ei ole kiinnostunut yrittäjistä tai huoltovarmuudesta”
Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?
Seuraava hallitus tosipaikan edessä – kansalaisten taloudellinen selkäranka katkeamassa
Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”
Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.