Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti puheessaan positiivisena, että lisätalousarvio vähentää julkisen velan tarvetta. Hän antoi myös kiitosta lisätalousarviossa päätetyistä liikennepanostuksista. Koskela muistutti, että maaseudun alueellinen elinvoima on tärkeää etenkin vientiteollisuudelle.

– Vähentyneestä velanoton tarpeesta huolimatta tänä vuonna kuitenkin otetaan velkaa edelleen 12,7 miljardilla eurolla, mikä ei ole kovin hyvä asia. Pitää kuitenkin muistaa, että hallitus on politiikallaan määrätietoisesti tehnyt ja tekee kaiken aikaa toimia, joilla velkasuhde on mahdollista vakauttaa. Vahva julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys, Jari Koskela painotti puheenvuorossaan.

Lisätalousarviossa päätettyjä liikennehankkeita Koskela piti tärkeinä alueellisen elinvoiman lisäämisessä.

– Vaikka työpaikat ja ihmiset keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, on etenkin vientiteollisuutemme edelleen maakuntien ja maaseudun luonnonvarojen varassa, Koskela muistutti.

Suomen kotiutettava omat rahansa EU:sta

Yksittäisistä hankkeista Koskela nosti esiin kotimaakuntaansa Satakuntaan kohdistuvan panostuksen, jolla kunnostetaan valtatiellä 11 Koiviston ja Pikkuhaaran sillat. Kunnostus vähentää raskaiden erikoiskuljetusten kiertomatkoja ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta ja myös sotilaallista liikkuvuutta. Hankkeen rahoitus saadaan EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta.

– EU:lla on lukuisia erilaisia rahoitusmekanismeja, ja niistä Suomen pitää hakea mahdollisimman paljon rahoitusta. Kysehän on lopulta omasta rahastamme, jota meidän pitää kotiuttaa takaisin Suomeen. Verkkojen Eurooppa -mekanismin lisäksi unionilta löytyy esimerkiksi military mobility -rahoitusväline, jonka mahdollisuudet Suomen pitää tässä kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa käyttää hyväkseen, Koskela korosti.

Suomen Uutiset