Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – “Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”

Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina vuoden 2023 ensimmäistä lisätalousarviota, joka sisältää 2,1 miljardin euron edestä lisämäärärahoja. Niistä valtaosa menee valtionvelan korkokuluihin, mutta rahoitusta myönnetään myös hyvinvointialueille, nuorisorikollisuuden torjuntaan sekä sähkötukeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu todellisten ongelmien juurisyihin.

– Hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitetaan 500 miljoonaa, josta 150 miljoonaa siirretään vuodelta 2024. Tässä Sanna Marinin hallitus ottaa siis rahoja seuraavan hallituksen budjetista, Koskela huomauttaa.

Hyvinvointialueiden ongelmia purettava

Hyvinvointivaltioille suunnatusta rahoituksesta 350 miljoonaa menee alueiden väliaikaisiin kuluihin, eikä rahaa saa käyttää palkkaharmonisointiin, lakisääteisiin menoihin tai esimerkiksi räjähdysmäisesti kasvaneiden hoitojonojen purkuun. Koskelan mielestä rahoitus on kuitenkin ymmärrettävä, sillä hyvinvointialueuudistus oli alun alkaen alibudjetoitu.

– Hyvinvointialueilla olevia rakenteellisia ongelmia pitää lähteä purkamaan. Tarvitaan tehokkuutta ja parempaa johtajuutta sen sijaan, että nyt on lähinnä keskitytty johtajien määrän kasvattamiseen, Koskela sanoo.

Yhä suurempi joukko putoaa kyydistä

Nuorisorikollisuutta lisätalousarviossa torjutaan ohjaamalla rahaa niin poliiseille kuin kouluillekin. Näilläkään panostuksilla ei pureuduta ongelmin juurisyihin.

– Meidän peruskoulumme ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä toisesta asteesta, puhumattakaan työelämästä. Joka seitsemäs peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla lukea. Hyvin menestyvät pärjäävät kyllä edelleen hyvin, mutta koko ajan suurempi joukko nuoria putoaa kyydistä, Koskela muistuttaa.

Inkluusiosta on luovuttava

Koskela on aiemmin esittänyt Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan virheiden tunnustamista ja esimerkiksi inkluusiosta ja liiasta digitalisaatiosta luopumista.

Lisätalousarvioon sisältyy myös poikkeuksellinen valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminen. Lainanottovaltuutus säätelee valtionvelan enimmäismäärää. Tähän saakka enimmäismäärä on ollut 150 miljardia, mutta tuo raja ylittyy tänä vuonna, joten lainanottovaltuutta nostetaan nyt 170 miljardiin euroon.

– Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava kehitys, että annetaan vain lupa ja taas saadaan ottaa 20 miljardia lisää velkaa. Onko se sitten parin vuoden päästä 250 ja sitten 300 ja niin edelleen? Näinhän ei voi millään tavalla jatkua tämä holtiton meno, mutta toivotaan, että seuraava hallitus löytää tähän ratkaisun, Koskela sanoo.