LEHTIKUVA
Koskela: Miten hallitus aikoo turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt kirjallisen kysymyksen suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta.
– Maailmanpoliittisen tilanteen takia on tullut välttämättömäksi, että Suomi katkaisee vuosien saatossa aina vain merkittävämmäksi muodostuneen energiariippuvuutensa Venäjään. Suomi on yksi eniten Venäjän energiasta riippuvaisista EU-maista. Suomi tuo ison osuuden käyttämästään uraanista, öljystä ja maakaasusta itärajan takaa. Venäjältä tuodaan myös paljon puuta. Tuontihakkeen määrä on lisääntynyt samaan aikaan, kun esimerkiksi turvetuotantoa on ajettu alas, Jari Koskela kirjoittaa
Turvetta ja puupolttoaineita
Koskelan mielestä energiaomavaraisuutta nostettaessa on käytettävä niitä resursseja, joita Suomella on käytössä. Tällä hetkellä se tarkoittaa turvautumista Suomen laajoihin turvealueisiin ja metsiin.
– Samalla kun kotimaisia puupolttoaineita pitää ainakin tässä hetkessä lisätä, on EU:ssa monia suunnitelmia, jotka toteutuessaan rajoittavat suomalaisten metsien käyttöä. Sekä kestävän rahoituksen taksonomiaesitys että LULUCF-asetus asettaisivat Suomen metsäteollisuudelle suuria rajoitteita, Koskela huomauttaa.
Toimintaympäristö turvattava
EU:n asetuksissa isoksi ongelmaksi muodostuu niin sanottu merkittävän haitan välttämisen periaate (DNSH). Merkittävää haittaa ei ole selkeästi määritelty, joten on uhka, että mikä tahansa metsiin liittyvä toiminta aiheuttaa valituskierteen. Metsäteollisuutta rajoittavat lisäksi kansallisella tasolla uusi ilmastolaki sekä luonnonsuojelulaki.
– Miten hallitus aikoo turvata puupolttoaineiden saannin tilanteessa, jossa Venäjä-riippuvuutta vähennetään ja kotimaista puuta tarvitaan enemmän? Miten hallitus aikoo turvata metsäteollisuuden toimintaympäristön tilanteessa, jossa tätä toimintaympäristöä rajoittavat niin uudet kansalliset lait kuin Euroopan unionissa suunnitteilla olevat metsien käyttöä rajoittavat asetuksetkin? Entä miten varmistetaan se, että metsänomistajien oikeuksia ei tulla kaventamaan ja päätökset metsäpolitiikasta tehdään kansallisella tasolla, Koskela kysyy hallitukselta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?
EU-komissiolta ehdotus metsäkadon pysäyttämiseksi – ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Vaarallista Suomen metsäteollisuudelle
Hallitus suunnittelee taas uusia ilmastorasitteita – Purra: ”Miksi ette tässäkään tilanteessa voi luopua kustannuksia lisäävistä toimista?”
Purra: Saksa korjaa energiapolitiikkansa virheitä, Suomikin pystyy siihen
Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään
Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”
Reijonen vaatii metsänomistajien hankintahakkuun verovapauden nostoa: “Verovapauden kiintiön nostaminen toisi ansaintamielessä helpotusta myös maatalousyrittäjille”
Ulkomaiset rahastot haalivat suomalaisten metsiä – Tynkkynen: “Metsät siirtyvät pienomistajilta kasvottomille rahastoille”
Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.