

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.
Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
– Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
– Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
– Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
– Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouden hätätila maatilojen alasajo maatalouskriisi maatalousyrittäjät maatalouden tuotantorakennukset alkutuottajat maatilat omavaraisuus ruuantuotanto Jari Koskela Viljelijät Huoltovarmuus Kiinteistövero Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Petri Huru: EU:n uusimmat vaatimukset iskevät Suomen maa- ja metsätalouteen

Purra: Hallituksen politiikka on lose-lose-tilanne suomalaiselle maataloudelle – “Se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin”

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Tavio: Suomen omavaraisuutta nostettava – “Huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää”

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Koskela: Maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi maatalousyrittäjille pitäisi taata nykyistä huomattavasti vakaampi toimintaympäristö

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.