LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.
Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
– Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
– Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
– Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
– Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouden hätätila maatilojen alasajo maatalouskriisi maatalousyrittäjät maatalouden tuotantorakennukset alkutuottajat maatilat omavaraisuus ruuantuotanto Jari Koskela Viljelijät Huoltovarmuus Kiinteistövero Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt
PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt
Petri Huru: EU:n uusimmat vaatimukset iskevät Suomen maa- ja metsätalouteen
Purra: Hallituksen politiikka on lose-lose-tilanne suomalaiselle maataloudelle – “Se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin”
Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä
Tavio: Suomen omavaraisuutta nostettava – “Huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää”
Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin
Koskela: Maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi maatalousyrittäjille pitäisi taata nykyistä huomattavasti vakaampi toimintaympäristö
Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää