

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela kysyy ilmasto- ja luontotavoitteiden välisestä ristiriidasta: Jos fossiilisista halutaan eroon, on Suomessa pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin.
– Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa.
Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa
Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa.
– Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon.
– Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta.
Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara?
Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä.
– Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa.
Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- venäläinen puutavara fossiiliset energialähteet luonnon monimuotoisuus turvealueet metsät energiantuotanto ilmastotavoitteet Aurinkovoima kirjallinen kysymys Euroopan unioni Jari Koskela Ydinvoima Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle

Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”

Perussuomalaiset vaatii ilmastotoimien lykkäämistä ja kohtuuhintaista energiaa kansalle, Ohisalo järkyttyi – Purra: ”Olen realisti enkä julistaja”

Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin

Perussuomalaiset: Suomessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön energiantuotannossa – myös hiilivoimalat ja turve keinovalikoimaan
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

Analyysi: Euroopan merkittävin maa käy vaaleihin – Saksa on menettänyt maahanmuuton kontrollin täysin
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää