LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela kysyy ilmasto- ja luontotavoitteiden välisestä ristiriidasta: Jos fossiilisista halutaan eroon, on Suomessa pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin.
– Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa.
Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa
Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa.
– Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon.
– Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta.
Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara?
Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä.
– Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa.
Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- venäläinen puutavara fossiiliset energialähteet luonnon monimuotoisuus turvealueet metsät energiantuotanto ilmastotavoitteet Aurinkovoima kirjallinen kysymys Euroopan unioni Jari Koskela Ydinvoima Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”
Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle
Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”
Perussuomalaiset vaatii ilmastotoimien lykkäämistä ja kohtuuhintaista energiaa kansalle, Ohisalo järkyttyi – Purra: ”Olen realisti enkä julistaja”
Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin
Perussuomalaiset: Suomessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön energiantuotannossa – myös hiilivoimalat ja turve keinovalikoimaan
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää