LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela kysyy ilmasto- ja luontotavoitteiden välisestä ristiriidasta: Jos fossiilisista halutaan eroon, on Suomessa pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin.
– Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa.
Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa
Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa.
– Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon.
– Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta.
Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara?
Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä.
– Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa.
Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- venäläinen puutavara fossiiliset energialähteet luonnon monimuotoisuus turvealueet metsät energiantuotanto ilmastotavoitteet Aurinkovoima kirjallinen kysymys Euroopan unioni Jari Koskela Ydinvoima Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”
Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle
Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”
Perussuomalaiset vaatii ilmastotoimien lykkäämistä ja kohtuuhintaista energiaa kansalle, Ohisalo järkyttyi – Purra: ”Olen realisti enkä julistaja”
Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin
Perussuomalaiset: Suomessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön energiantuotannossa – myös hiilivoimalat ja turve keinovalikoimaan
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.