– Painetta ilmastolain avaamiseksi on nyt tullut niin MTK:n kuin Sahateollisuudenkin suunnalta. Vuosi 2035 tulee aivan liian nopeasti, ja se oli selvää jo, kun edellinen hallitus tuon lain hyväksyi. Liian kireä ilmastopolitiikka heikentää metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä ja on myös omiaan vaarantamaan huoltovarmuutemme, Jari Koskela huomauttaa.
Siirtäisi tuotantoa muualle ja köyhdyttäisi suomalaisia
Koskela muistuttaa, että hallitus on kyllä ohjelmassaan sitoutunut ilmastolakiin, mutta hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että hallitus ei tee ilmastopoliittisia päätöksiä, jotka nostavat arjen kustannuksia tai heikentävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että ilmastotavoitteita edistetään järkevästi ja vaikuttavasti.
– Mielestäni näiden kirjausten perusteella ilmastolain avaaminen on perusteltua. Nyt näyttää siltä, että hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttäisi merkittävää hakkuiden vähentämistä, joka haittaisi elinkeinoelämän kilpailukykyä. Uudet ilmastopoliittiset päätökset vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseksi myös vääjäämättä nostaisivat arjen kustannuksia. Ja voidaan kysyä, kuinka järkevää ja vaikuttavaa on ilmastopolitiikka, joka todennäköisesti vain siirtäisi tuotantoa muihin maihin ja köyhdyttäisi suomalaisia, Koskela pohtii.
Ilmastopolitiikassa asiat pitää miettiä uudelleen
Koskela toivoo ilmastopolitiikkaan uutta ajattelua, jossa huomioidaan nykyistä paremmin tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen muualle sekä mahdolliset uudet strategiset riippuvuussuhteet autoritäärisiin maihin.
– Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan, jossa nousee satoja kivihiilivoimaloita vuodessa. Miten tämä vähentää globaaleja päästöjä? Ei tällaisella politiikalla ole muuta vaikuttavuutta kuin se, että Suomeen syntyy aina vain vähemmän ja vähemmän työpaikkoja, joita niin kipeästi kaipaisimme hyvinvointivaltion turvaamiseksi, Koskela tuhahtaa.