Korot ovat Ruotsissa lähdössä reippaaseen laskuun, ja pankkien terve kilpailu asiakkaista on kiihtymässä. Maan talous on viimein lähdössä nousuun. Se tietää hyvää myös suomalaisille, sillä Ruotsin ja Suomen taloudet ovat monella tavalla yhteen kietoutuneet.
Ruotsin asuntolainamarkkinoilla käy kova kuhina. Keskuspankin (Riksbanken) ohjauskoron lasku 20. elokuuta näyttää käynnistäneen kovan kisan asuntolainoittajien kesken. Monet niistä ennakoivat keskuspankin ratkaisua ja laskivat muuttuvia korkojaan jo ennen keskuspankin päätöstä.
Keskuspankin ohjauskorko on nyt 3,50 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella jäänyt Ruotsi päättää ohjauskorostaan itsenäisesti ja Suomen puolesta päätökset tekee puolestaan EKP.
Merkit viittaavat asuntolainamarkkinoilla siihen, että kysyntä on vihdoin virinnyt, korkokilpailu alkanut ja taantuma on jäämässä taakse. Pienet lainanantajat kirittävät nyt suuria liikepankkeja aidon markkinatalouden hengessä.
Kilpailu markkinoilla viriämässä
Korkohuippu saavutettiin itse asiassa jo viime syksynä, kun vaihtuvakorkoinen asuntolainakorko laski hienoisesti marraskuun lopussa. Mutta vasta keskuspankin ensimmäinen koronlasku toukokuussa laittoi vauhtia lainakorkojen reippaammalle alamäelle.
Keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan nyt kaikkiaan 0,5 prosenttiyksikköä. Neljän suurpankin 3 kuukauden listakorko on nyt sama eli 5,49 prosenttia. Kilpailu markkinoilla tietää kuitenkin muutosta harmoniaan.
Todellinen pudotus tulossa
– Nyt on luvassa todellinen pudotus ja on jännittävää, että markkinoilla tapahtuu sellaista, joka saa lainantarvitsijat liikkeelle. Se on yleensä meille eduksi, sanoo Landshypotek Bankin liiketoimintajohtaja Catharina Åbjörnsson Lindgren Svenska Dagsbladetissa.
Keskuspankki totesi elokuun koronlaskun yhteydessä, että korkoja voidaan laskea tänä vuonna vielä kaksi tai kolme kertaa. Markkinoilla odotetaan ohjauskoron olevan ensi vuoden lopussa luokkaa 2,00-2,25 prosenttia.
Talouden taantuma voi siten irrottaa otteensa kansankodin kamanoista kohtuullisen ripeästikin.
Ruotsi vetää Suomen nousuun
Kokonaiskauppavaihdolla mitattuna Suotsi on ollut Suomen suurin kauppakumppani. Ruotsi on myös suurin ulkomainen suora investoija Suomessa. Elinkeinoelämän rakenteet ovat nekin kietoutuneet monin tavoin yhteen.
Ruotsin talouden menestyksen avaimina pidetään kykyä sopeutua globaaliin kilpailuun, kehittynyttä teknologiaa ja innovaatioita sekä työmarkkinaosapuolten valmiutta toimia yhdessä samojen päämäärien eteen.
Tämä kaikki tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Ei siis tarvitse olla erityinen ennustaja tullakseen siihen johtopäätökseen, että Ruotsin talouden elpyminen tietää hyvää myös tarkan talouden Suomelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä pitää parhaillaan kesäkokoustaan Kouvolassa. Puheenjohtaja Riikka Purra muistaa puheessaan hyvän kouvolalaisen lakritsin, mutta pääpaino on totta kai taloudessa ja valtiovarainministeri Purran toisessa budjettiriihessä.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
