

ILMASOTAKOULU
Koronavirustilanne aiheuttaa isoja muutoksia Puolustusvoimissa: ”Tämä on ainutlaatuinen tapaus myös meille tässä laajuudessa”
Ilmasotakoulussa Jyväskylän Tikkakoskella oli perjantaina hiljaista, sillä suurin osa varusmiehistä oli harjoittelemassa Lohtajan ampuma-alueella. Ulkopuolisia vieraita Ilmasotakouluun ei enää otettu vastaan sen jälkeen, kun Puolustusvoimat päätti tehostaa toimenpiteitään koronavirustilanteen takia.
– Vain välttämättömät ruoka- ja materiaalitoimitukset hoidetaan, mutta varusmiesten omaisten ja ystävien vierailuja on rajoitettu epidemian leviämisen estämiseksi, kertoo Ilmasotakoulun tiedotussihteeri Antti Siukola.
Puolustusvoimat haluaa hidastaa koronaviruksen leviämistä merkittävillä muutoksilla, jotka astuivat voimaan tänään perjantaina. Poikkeukselliset toimenpiteet ovat voimassa toistaiseksi.
Muutokset koskevat varusmiesten ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien koulutusta, lomia sekä kertausharjoitusten järjestämistä.
Vaikuttaa koulutustavoitteisiin
Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 21 000 varusmiestä. Pääesikunnan koulutusosaston majuri Janne Kananen kertoo, että varusmiesten vapaa-ajan järjestelyitä muutetaan nyt radikaalisti.
Kanasen mukaan varusmiehet ovat viikon vapaalla kerrallaan, jonka jälkeen he ovat kaksi viikkoa palveluksessa.
– Tämä on hyvin konkreettinen muutos, sillä tähän asti viikonloput ovat olleet vapaita. Pyrimme siihen, että liikkuminen varuskuntaan vähenee ja saamme pidettyä osastot erossa toisistaan joukko-osaston sisällä. Näin varusmiehet ovat mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään, Kananen selvittää.
Viikonloppuvapaat alkavat perjantain sijaan poikkeuksellisesti lauantaina. Kahden viikon jakson aikana koulutus jatkuu viikonlopun yli.
– Me saamme vietyä koulutuksen kohtalaisen hyvin eteenpäin, mutta kyllä se vaikuttaa koulutustavoitteisiin. Ne varmaan mataloituu tämän saapumiserän osalta, Kananen arvioi.
Valmius ylläpidetään
Asevelvollisten koulutuksen muutoksilla ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta sekä varmistetaan sen kyky täyttää lakisääteiset tehtävät ja toteuttaa normaaliolojen kriittiset tehtävät.
– Tämän takia on lähdetty sopeuttamaan koulutusta ja hidastamaan koronaviruksen leviämistä varuskunnissa sekä minimoimaan sen vaikutuksia, Kananen perustelee.
Eri ryhmiin kuuluvien varusmiesten keskinäiset kontaktit pyritään minimoimaan varuskunnissa erilaisilla tila- ja liikkumisjärjestelyillä.
– Vapaajaksolla sairastuva varusmies jatkaa sairastamista kotonaan. Varuskunnassa mahdollisesti sairastuva hoidetaan meidän terveydenhuollossa ja altistuneet eristetään muusta joukosta, Kananen kertoo.
Myös ulkopuolisten vierailuja varuskunnissa rajoitetaan.
Kertausharjoitukset perutaan
Puolustusvoimat ilmoitti perjantaina, että kertausharjoitukset perutaan.
Tämän vuoden suunnitelmissa oli, että velvoittaviin kertausharjoituksiin osallistuisi noin 20 000 ja vapaaehtoisiin harjoituksiin yli 10 000 reserviläistä. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta oli tarkoitus kouluttaa noin 15 000 reserviläistä.
– Vielä ei ole selvää kuinka paljon kertausharjoituksia tullaan perumaan. Tilanne elää sen mukaan miten kauan koronavirus leviää Suomessa, Kananen toteaa.
Kanasen mukaan kertausharjoituksiin kutsutuille ilmoitetaan asiasta virallisesti.
– Aluetoimistot huolehtivat siitä, että tieto harjoitusten peruuntumisesta menee reserviläisille, Kananen sanoo.
Pääesikunta käskee erikseen keskeytetyn koulutuksen uudelleen käynnistämisestä.
Matkustusrajoituksia ja etätöitä
Puolustusvoimien palkkalistoilla on yhteensä reilut 8 000 sotilasta ja noin 4 000 siviiliä.
Koulutustoimenpiteiden lisäksi Puolustusvoimat on varmistanut johtamisjärjestelynsä sekä rajoittanut virkamatkustamista ja lisännyt etätöiden tekemistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittämiltä epidemia-alueilta helmikuun puolivälin jälkeen saapuneita Puolustusvoimien työntekijöitä on ohjeistettu pysymään poissa työpaikalta 14 vuorokautta Suomeen palaamiseen jälkeen.
Puolustusvoimissa on määräaikainen kättelykielto ja kokouksissa käytetään pääosin etäyhteyksiä.
– Tämä on ainutlaatuinen tapaus myös meille tässä laajuudessa. Olen ollut 25 vuotta virassa ja vastaavaa ei ole kohdalleni sattunut, Kananen toteaa.
Puolustusvoimat vahvisti tänään, että sen kantahenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on todettu koronatartunta.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaativat valmiuslain käyttöönottoa: Koulut ja päiväkodit välittömästi kiinni

Perussuomalaiset kysyivät hallitukselta päiväkotien ja koulujen sulkemisesta – Marin ei suosittele valmiuslain käyttöönottoa

Lääkäri: Tarvitsemme järeitä karanteenitoimia nyt tai terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa ajautua Italian kaltaiseen kaaokseen

Korona-viruksen leviämismallinnus todistaa – ratkaisevat hetket ovat juuri nyt käsillä

Perussuomalaiset peruuttavat yleisötilaisuutensa maaliskuussa

Perussuomalaiset: Hallitus viivytteli koronaviruksesta tiedottamisen kanssa – ”Eikö ymmärretty tilanteen vakavuutta?”

WHO kehottaa kaikkia maita järeisiin toimiin koronan pysäyttämiseksi: ”Ne, jotka katsovat sivusta tekevät kohtalokkaan virheen”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää