LEHTIKUVA
Koronakriisi ajaa hoitajat ahtaalle: ”Ala on tapettu kymmenessä vuodessa”
Kiinan Wuhanissa löydettiin joulukuussa 2019 uusi virus, joka laittoi maailman sekaisin. Maaliskuussa Covid-19-nimen saanut virus oli jo levinnyt pandemiaksi. Tuntematon koronavirus yllätti kaikki ja muutti lähihoitaja Julia Perälän työn arjen.
Lähihoitaja Julia Perälä, 25, työskentelee Jyväskylän kaupungin koronanäytteenotossa. Työpaikka sijaitsee Keski-Suomen keskussairaalan piha-alueella. Perälän työtilat koostuvat toimistokonteista ja niin sanotusta drive in -testauspisteestä.
Asiakkaat saapuvat sovittuna aikana koronatestiin ensisijaisesti autolla, eikä autosta nousta testin aikana. Jokaisesta asiakkaasta otetaan pumpulitikulla näyte nenästä.
– Ennätys on 14 asiakasta 15 minuutissa. Vanhemmat ottavat lapsensa syliin, joka helpottaa näytteenottoa. Joillakin se on sujunut helpommin kuin toisilla. Näyte on kuitenkin otettava. Se ei ole mielipidekysymys, Perälä selvittää.
Näytteenotossa työt alkavat kello 7.30, jolloin jaetaan päivän työtehtävät. Varsinainen näytteenotto käynnistyy kello 8 ja jatkuu kahdessa työvuorossa kello 19:ään saakka.
Työntekijöiden päivä on jaettu kahden tunnin sektoreihin ja edelleen 15 minuutin aikajaksoihin, joka helpottaa päivän suunnittelua. Jokainen työntekijä tekee tasapuolisesti kaikkia töitä.
Ennen näytteenottopaikkaa Perälä työskenteli kaupunginsairaalan varahenkilöstössä.
– Ilman koronapandemiaa en olisi täällä töissä. Työn arki muuttui. Siirryin vuodeosaston sisätyöstä ulkotyöhön avoterveydenhuollon puolelle, Perälä sanoo.
Kiire kasvoi, palkka ei
Koronaepidemian myötä monien hoitajien työtehtäviin sekä työpaikkoihin tuli muutoksia ja työmäärä kasvoi.
– Kiire on ollut aivan uskomaton. Ikinä ennen en ole sellaista kokenut, että osastojen täyttöaste vaihteli niin valtavasti vuorokauden sisällä. Välillä sairaala oli tyhjillään ja sitten täynnä, Perälä kertoo.
Hänestä yksi kuormittava tekijä on jo tuiki tarpeellinen suojavarusteisiin pukeutuminen.
– Infektio-osastolla suojauduttiin niin kuin jokaisella potilaalla olisi koronatartunta. Suojavarusteisiin pukeutuminen vie valtavasti aikaa ja syö työaikaa. Välillä on ollut kaikkensa antanut olo.
Perälän tilipussissa kiire ei ole näkynyt positiivisella tavalla.
– Palkka ei ole muuttunut mihinkään, vaikka työtehtävien ja kiireen määrä on lisääntynyt. Etulinjaan kun siirryin, niin palkka pieneni 40 eurolla. Pitäisi voida ansaita muuta kuin hoitajan minimipalkan verran.
Työnantaja on puhunut pohjattomasta koronakassasta.
– Pohja tulee eteen, kun puhutaan palkasta. Saan palkkaa bruttona noin 2 100 euroa kuukaudessa ja vuokra on vajaat tuhat euroa. Ilman lisiä ei palkasta jää käteen mitään. Onneksi on työssäkäyvä puoliso jakamassa elinkustannuksia, Perälä sanoo.
Työkavereihin luotetaan
Suurin osa ihmisistä sairastaa koronan lievemmin, mutta vanhuksille ja muille riskiryhmiin kuuluville tauti voi olla kohtalokas.
Koronavirus leviää pisaratartuntana, ja se saattaa elää jonkin aikaa pinnoilla. Hyvä käsihygienia, visiirit, hengitysmaskit, kertakäyttökäsineet ja -vaatteet ovat tärkeitä keinoja virukselta suojautumisessa.
Perälän mukaan henkilöstön suojautuminen on järjestetty hyvin.
– Kukaan työkavereistani ei ole saanut tartuntaa. Luotto työkavereihin on valtava. Homma ei toimisi, jos toisiinsa ei voisi luottaa, Perälä painottaa.
Virus voi levitä suojavarusteiden korjailusta työpäivän aikana ja altistaa hoitajan. Työ koronanäytteenotossa on herättänyt huolta.
– Perheenjäsenet olivat kauhuissaan, kun kuulivat työstäni. Minulta on kysytty, että olenko viruksen kantaja. Itse en ole pelännyt tartuntaa, vaan suhtaudun siihen terveen kriittisesti. Se on työtä. Suojaudutaan ja tehdään parhaamme.
Perälän työkaverit ovat joutuneet kokemaan henkilökohtaisesti taudin vakavat seuraukset.
– Minulla oli kollegoita, jotka itkivät, sillä heidän sukulaisiaan kuoli koronaan Aasiassa, Perälä huokaisee.
Kaikki eivät ymmärrrä vakavuutta
Koronaviruksen toinen aalto lähti leviämään syksyllä. Esimerkiksi Jyväskylässä virus tarttui yökerhoissa ja yleisötilaisuuksissa. Kymmeniä ihmisiä sairastui, ja useita satoja ihmisiä jouduttiin asettamaan koronakaranteeniin.
– Keski-Suomen koronatilanne on huolestuttava. Jos yksi virusta kantava henkilö lähtee baariin, niin hän voi tartuttaa kymmeniä muita ihmisiä. Sen välttämiseksi vapaaehtoisen kotikaranteenin merkitys täytyy ymmärtää, Perälä tähdentää.
Valtiovalta on rajoittanut ihmisten tapaamisia epidemiatilanteessa.
– Potilaat pelkäsivät. Esimerkiksi muistisairaat miettivät, miksei ketään käy vierailulla. Ei ole kuitenkaan ymmärretty, että korona on hengenvaarallinen. Tautiin suhtautuminen on arkipäiväistynyt, mikä ei ole hyvä asia, Perälä tuumii.
Monista suomalaista koronaohjeistukset ovat tuntuneet epäselviltä.
– Työnantaja on koittanut pitää ajan tasalla. Ohjeet ovat muuttuneet jatkuvasti. Se on ollut kuormittavaa, kun ei ole ollut tarpeeksi tietoa. Toisaalta kesällä tuli ohjeiden suuresta määrästä informaatioähky, Perälä puntaroi.
Työssä venytään ja joustetaan jatkuvasti
Oulusta kotoisin oleva Perälä lähti opiskelemaan lähihoitajaksi peruskoulun jälkeen.
– Halusin ensin töihin päiväkotiin, mutta erikoistuin sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Sitten sairaalamaailma vei mennessään. Sairaalassa toiminta on läpinäkyvää, kurinalaista ja kaikki tehdään selkeästä syystä, Perälä kertoo.
Valmistumisensa jälkeen hän on ollut työelämässä kuusi vuotta, jonka aikana alan realiteetti on tullut selväksi.
– Työssä venytään ja joustetaan koko ajan. Ylimääräisiä työtehtäviä on tullut, ja se ei näy palkassa. Ala on tapettu kymmenessä vuodessa.
Sairaanhoitajaliitto julkisti lokakuun alussa kyselyn, jonka mukaan puolet sairaanhoitajista on miettinyt alan vaihtamista koronakriisin aikana. Esimerkiksi Perälän opiskelukaveri lähti pois hoitoalalta.
– Eräs kaveri sai sihteerin työpaikan ilman koulutusta ja kuukausipalkka nousi tonnilla. Ei tämä mene oikein.
Mikä auttaa jaksamaan?
Kyselyyn vastaajista 40 prosenttia kertoi olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän jälkeen. 27 prosenttia oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.
– Päättäjät voisivat tulla ilta- ja aamuvuoroihin katsomaan, onko palkkauksemme riittävä. Meitä potkitaan, lyödään ja haukutaan. Silmät avautuisivat, kun he huomaisivat meidän riittämättömyyden tunteen.
– Minulle tämä on työ eikä kutsumusammatti. En tee ylitöitä, sillä työssä täytyy jaksaa vielä vuosikymmeniä. Eläkeikään on pitkä aika. Ammatillisesti olen etuoikeutettu, sillä olen kokenut näin poikkeuksellisen korona-ajan. Monet asiakkaista kiittävät, ja se tuntuu hyvältä. Työporukka on ihana, muuten ei tätä jaksaisi, Perälä myöntää.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Missä sitova hoitajamitoitus näkyy käytännössä?
Teho-osastoilla odotetaan kauhulla seuraavia piinaviikkoja – pandemia leviää voimalla Ruotsin lasten ja nuorten keskuudessa
Antikaisen mielestä hoitajat ansaitsevat liittojen esittämän koronakorvauksen: “Myös kutsumustyössä voi palaa loppuun heikkojen työolojen vuoksi”
Henkilöstömitoituslaki ei tuo lisää henkilöstöä – vanhustenhoidon parantaminen jää edelleen odotustilaan
Juvonen: Hoitajat uupuneita pandemian keskellä – koronalisä tueksi
Antikainen: Hoitajat eivät ole orjatyövoimaa – ”Ansaitsevat parempaa kohtelua”
Ruotsin Norrbottenin kautta rajan yli tuleva helposti tarttuva virusvariantti voi muuttaa Suomen epidemiatilannetta nopeasti – Juuso esittää nopeampaa rokotustahtia Länsi-Pohjan alueelle
Juvonen pöyristynyt hallituksen välttelevästä linjasta liittyen sotehenkilöstön jaksamiseen: “Edes lämmintä kättä ei tarjota”
Reijonen huolissaan vuodepaikkojen riittävyydestä: “Omassa kunnassa ei aina ole vapaita paikkoja”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää