YHDYSVALLAT | Länsimaissa koronapandemia on ajanut koulut etäopetukseen ja tuonut eri ikäisten lasten luokkahuoneet koteihin keskelle perheiden arkea. Monille vanhemmille onkin tullut suurena yllätyksenä, mitä heidän lapsilleen tosiasiassa opetetaan ja miten. Kaikkia oppitunneilla käsiteltäviä asioita ei nimittäin löydy virallisista oppikirjoista, ja opetustyyli on ollut radikaalia, epätäsmällistä ja levottomuuteen lietsovaa. Toimittaja Abigail Shrier kirjoittaa Newsweek-lehdessä aktivistihenkisten opettajien harjoittaneen ideologista aivopesua eri puolilla Yhdysvaltoja.
“Sisältöjä voi luonnehtia yksiselitteisesti negatiiviseksi, nihilistiseksi ja ahdistavaksi”, kertoo tutkiva journalisti Luke Rosiak, joka on tutkinut yläasteikäisten opetusta yli vuoden ajan.
“Se, että aikuiset lietsovat masennusta ja epätoivoa lapsiin edistääkseen poliittisia päämääriään on jotain, jonka luulisi häiritsevän ketä tahansa.”
Rosiak loi nettisivuston whataretheylearning.com kerätäkseen materiaalia eri puolilta Yhdysvaltoja. Löydökset ovat mykistäviä. Virginiassa peruskoulun opettajan luentokalvoilla väitettiin “objektiivisuuden” ja “individualismin” edustavan “valkoisen ylivallan kulttuuria.”
New Yorkissa kolmasluokkalaisten opettaja opasti lapsia laskemaan oppikirjoissa esiintyvien hahmojen rotuja. Washingtonissa lukion opettaja oli vyöryttänyt Ibram X. Kendin “Miten olla antirasisti” -kirjaa pohjana 40 kalvon esitykselle, jossa Yhdysvaltojen kerrottiin kärsivän läpikotaisin “rakenteellisesta rasismista”. Myös oppilaiden kerrottiin olevan rasisteja. Jos oppilas epäili, ettei oikeasti olisi rasisti, tämän sanottiin olevan pikemminkin osoitus kyvyttömyydestä tiedostaa omaa ennakkoluuloisuuttaan.
“Kun näet, millaista sisältöä heille opetetaan, ajattelet, ‘Tämä on sellaista kamaa, johon melkein kukaan Amerikassa ei oikeasti usko’, mutta 60 miljoonalle lapselle opetetaan sitä faktana,” Rosiak kertoo.
Shrierin omassa tutkimuksessa Kalifornian julkisesta koululaitoksesta ilmeni, että radikaalia sukupuoli-ideologiaa tyrkytettiin lapsille, joista nuorimmat olivat vasta 5-vuotiaita. Radikaalimpien sisältöjen opettamista piiloteltiin vanhemmilta. Ennen eristystä ja etäopetusta se oli helppoa, kun lasten vanhemmat eivät olleet paikalla luokkahuoneissa.
“Kaliforniassa ja muualla julkisissa kouluissa opetetaan, että sukupuoli on kohtuuton lääkärin tekemä olettama lapsen syntymän yhteydessä, ja oman sukupuolensa tietää vain oppilas itse. Jos aikuinen yrittää ajaa “ahtaita sukupuolirooleja”, esimerkiksi kannustamalla lapsia hyväksymään biologinen sukupuolensa, tätä pidetään mahdollisena “henkisenä hyväksikäyttönä”.
Opettajat olivat varautuneet vanhempien kielteisiin reaktioihin, jos heidän opetustapansa paljastuisi. Philadelphialainen julkisen koulun opettaja Michael Kay varoitti kollegoitaan twitterissä, että oppilaiden Zoom-oppitunteja saattaisi tarkkailla samassa huoneessa oleva huoltaja tai sisarus. Hän sanoi, ettei voi koskaan olla täysin varma siitä, ketkä kaikki pääsevät kuuntelemaan opettajan puheita. Kayn mukaan nämä “tunkeilijat” saattaisivat vaarantaa opetuksen “tasa-arvo- ja inklusiivisuustyön”:
“Vaikka suurin huoleni liittyy ‘konservatiivisiin’ vanhempiin, myös vasemmalta tulevat reaktiot voivat olla vahingollisia. Jos teemme hieman likaista työtä oppilaiden rasistisen, homo-, tai transfobisen maailmankuvan horjuttamiseksi – miten valmiita olemme luokkakavereiden vanhempien vastareaktioon?
Kyse ei ole yksittäistapauksesta. Esimerkiksi Rutherfordin läänin koululaitos Tennesseessä pyysi tänä syksynä vanhempia allekirjoittamaan sopimuksen, jotta he eivät seuraisi lastensa oppitunteja. Uhkana sopimuksen rikkomisesta on, että lapsi potkittaisiin ulos virtuaalisesta opetustilaisuudesta. Kouluissa leviää siis uusi ajattelutapa, että läpinäkyvyys opetuksen sisällöstä olisi ongelmallista.
Toisin kuin radikaalit professorit, joiden nuorimmat opiskelijat ovat 18-vuotiaita, nämä radikaalit opettajat ottavat otteen lapsista herkimmässä ja auktoriteetille kuuliaisessa iässä sekä teini-iässä, kun he etsivät tekosyitä kapinoida vanhempiaan vastaan. Shrier muistuttaa, että opettajien tulisi kouluttaa tulevaisuuden johtajia sivistyneeseen kanssakäymiseen. Nyt valmisteilla on pikemminkin “ahdistuneiden armeija”
Useissa perheissä vanhemmat ovat jo valmiiksi uupuneita työskentelemään kotioloissa saman katon alla samaan aikaan, kun lapset käyvät etäkoulua. Viimeisin asia, joka tulisi vierittää koululaitokselta vanhempien vastuulle, on valvoa lasten opetuksen laatua ja ennaltaehkäistä opettajien radikalismia. Shrier kuitenkin kannustaa vanhempia oma-aloitteisuuteen ja katsomaan lasten perään.