LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koposelta jo toinen yli 100 nimeä kerännyt lakialoite: “Koulukiusaaminen ei lopu pelkällä pääntaputtelulla”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen on jälleen nuorten hyvinvoinnin asialla. Koponen käynnisti joulukuussa lainsäädäntöhankkeen turvallisemman opiskeluympäristön turvaamiseksi kouluihin. Lakialoitteen allekirjoitti enemmistö eli yli 100 kansanedustajaa.
Kansanedustaja Ari Koposen käynnistämässä lakialoitteessa ehdotetaan, että perusopetuslaissa säädetään rehtorin oikeudesta määrätä jälki-istunto. Lakialoitteessa esitetään myös säädettäväksi rehtorin mahdollisuudesta evätä oppilaan osallistuminen opetukseen kolmen päivän ajaksi, jonka aikana oppilaan tukea edistettäisiin oppilashuollon toimesta.
Lisäksi Koposen lakialoitteessa esitetään, että rehtori voisi päättää oppilaan määräaikaisesta erottamisesta enintään kahden viikon määräajaksi.
— Tässäkin lakialoitteessa on kuultu koulun arjessa työskentelevien ihmisten tarpeita sekä tehty yhteistyötä opetusalan ammattilaisten kanssa, sanoo Koponen.
Alaikäisten väkivaltarikokset vauhdittaneet hanketta
Lakialoite tulee tärkeään kohtaan, sillä koulukiusaaminen ja väkivaltatapaukset ovat kouluissa tällä hetkellä erittäin vakava ongelma, johon on etsitty ratkaisuja jo pitkään. Viimeksi edellisellä hallituskaudella laaja asiantuntijatyöryhmä etsi keinoja kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, mutta esitetyistä toimenpiteistä on toteutettu vain pieni osa.
Vaikka perusopetuslaki säätää oppilaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön, ei nykyinen lainsäädäntö mahdollista kouluille riittäviä keinoja ja toimivaltuuksia turvallisen oppimisympäristön takaamiseen varsinkaan kiusaamis- tai väkivaltatilanteiden tapahduttua. Etenkään koulun nopea reagointi näihin tilanteisiin ei ole mahdollista lainsäädäntöpuutteiden vuoksi.
— Koulukiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäiseminen ovat yksi oman eduskuntatyöni suurimmista tavoitteista. Lakialoitteella lisäisimme koulun valtuuksia puuttua kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin unohtamatta oppilashuollon tärkeää roolia laajan ongelman ennaltaehkäisevänä ratkaisijana sekä jälkihoidon tarjoajana, Koponen paaluttaa.
Yhteistyö avain asioiden muuttamiseen
Koposen mukaan koulukiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäiseminen ovat asioita, joihin päästään vain eri tahojen yhteistyöllä. Ongelma ei ratkea pelkästään hallituksen toimin, vaan siihen tarvitaan myös opposition kuuntelemista sekä vahvaa tukea. Lisäksi tarvitaan eduskunnan ja kaikkien puolueiden yhteistyötä — unohtamatta etujärjestöjen ja kentän ääntä.
— Ei ole mitään yhtä keinoa ratkaista näin laajaa ongelmaa, mutta kyseisen lakialoitteen rehtorien valtuuksien lisääminen luo osan kokonaisuutta, millä pääsemme varmasti eteenpäin väkivallan ja kiusaamisen vähentämiseksi kouluissa, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kouluväkivalta nuorten väkivalta oppimisympäristö Ari Koponen perusopetus lakialoite Koulukiusaaminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”
Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: “Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”
Tämän lakialoitteen allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa – Koponen: “Valtion on hyödynnettävä kaikki keinot koulukiusaamiseen puuttumiseksi”
Koposelta jo toinen lakialoite koulukiusaamisongelman ratkaisemiseksi: “Tarvitsemme lakiuudistuksia kiusaamiseen puuttumiseksi”
Hallitus leikkaamassa lapsikuolemaperheiltä – Koponen: “Lapsensa menettäneitä ei tule rangaista tällä tavoin”
PS-kansanedustajat: Kulttuuriala on kriisissä – tukea tarvitaan välittömästi
Koponen esittää rikosoikeudellisen ikärajan alentamista ja kovempia rangaistuksia nuorten tekemistä väkivaltarikoksista: “Ideologiat estävät tähän ongelmaan puuttumisen”
Ranne: Nuoret tarvitsevat toivoa ja kannustusta – “Ilmastoalarmistit luovat lapsille vain ahdistusta, toivottomuutta ja voimattomuutta”
Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: “Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää