Koponen vaatii hallitusta tarttumaan omaishoitajien ongelmiin: “Miksi omaishoitajien työtä ei tunnisteta työksi?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle kirjallisen kysymyksen siitä, miksei omaishoitajien työtä tunnisteta työksi eikä kokemusta voida näin ollen myöskään lukea hyväksi mahdollisissa tulevaisuuden opinnoissa hoitoalalla. Kirjallinen kysymys on osa suurempaa kokonaisuutta omaishoitajien ja avustettavien hyväksi.

Työehtosopimuksen mukaiset lomat, päivärahat, työaikaoikeudet tai muut luksusetuudet eivät kuulu omaishoitajille. Vaikka usein omaishoito on ympärivuorokautista ja raskasta työtä, omaishoitajan työ ei täytä työssäoloehtoa.

Suomen valtio ei siis katso omaishoitoa varsinaisesti työksi, vaikka työstä maksetaan palkkiota ja siitä kertyy pientä eläkettä, ellei omaishoitaja ole jo eläkkeellä.

Kansalaisten oikeustaju koetuksella

Siinä mielessä työehto kuitenkin täyttyy, että työttömyysturvan viiden kuukauden karenssi koskee myös omaishoitajia, eli jos avustettava kuolee tai omaishoitosuhde muusta syystä päättyy, omaishoitaja voi pahimmillaan jäädä ilman toimeentuloa useaksikin kuukaudeksi.

– Hallitus paasaa jatkuvasti yhdenvertaisuudesta. Jos yhdenvertaisuus olisi oikeasti prioriteetti, niin tällaiset ongelmakohdat korjattaisiin heti, sillä omaishoitajien ongelmat ovat kyllä tiedossa. Lisäksi on tunnistettava ongelmakohta siitä, että avustettavan omaishoitajalle on mahdollista saada perheen ulkopuolinen sijainen, vaikka omaishoitoa ei katsotakaan työksi.

– Sijaisen kohdalla työssäoloehto kuitenkin täyttyy. Hän saa työstään todistuksen, jolla kokemus voidaan lukea hyväksi opinnoissa. Lisäksi hänelle kuuluvat myös edellä mainitut lomat, päivärahat sekä työaikaoikeudet ja muut etuudet. Tämä ei mitenkään vastaa kansalaisten oikeustajua, Koponen ihmettelee.

Omaishoitajien työkokemuksesta helpotusta hoitajapulaan?

Tällä hetkellä omaishoitaja ei käytännössä pysty hyödyntämään kokemustaan omaishoitajana mitenkään, sillä omaishoitoa ei pysty lukemaan hyväksi opinnoissa lainkaan. Hyväksilukemisen mahdollisuus poistaisi eriarvoisuutta ja auttaisi omaishoitajia hakeutumaan työelämään helpommin hoidettavan kuoleman tai omaishoitosuhteen päätyttyä.

– Mikäli omaishoitotyö voitaisiin lukea hyväksi työnä, työkokemuksena tai opintokokemuksena opinnoissa, monet omaishoitajat todennäköisesti kouluttautuisivat ammattiin hoitotyön ympärille omaishoitosuhteen päättymisen jälkeen, mikä osaltaan auttaisi myös vastaamaan nykyiseen hoitajapulaan. En voi käsittää, miksei näin arvokasta kokemusta voi hyödyntää opinnoissa mitenkään, Koponen ihmettelee.