Koponen laskisi liikuntapalvelujen verotusta: “Suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja”

Kansanedustaja Ari Koponen haluaa nostaa esiin liikuntapalveluiden epäselvän, tulkinnanvaraisen ja laajasti vaihtelevan verotuksen. Tarve liikuntalajien tasa-arvoisemmalle kohtelulle on ilmeinen, ja aihe puhuttaa eduskunnassa vuodesta toiseen, mutta siitä huolimatta lainvalmistelua yhtenäistämisestä ei ole tapahtunut.

Ari Koposen mukaan paras vaihtoehto olisi kaikki liikuntapalvelut kattava yhteinen alv-kanta, sillä verotus nähdään yhtenä suurimmista ongelmista liikunta-alan yritystoiminnassa. Osaan liikuntapalveluista sovelletaan 10 %:n arvonlisäverokantaa (esim. ryhmäliikunta, eri tanssilajit ja jooga), mutta opettamiseen tai ohjaamiseen liittyviin palveluihin sovelletaankin yleistä 24 %:n verokantaa (esim. tennistunnit, juoksukoulu ja personal trainer -palvelut).

– Sirpa Paatero on kirjallisessa kysymyksessään vuonna 2018 toivonut selkeytystä alv-kantoihin. Silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo on vastannut, että “liikuntapalvelujen verokohtelua tulee pyrkiä selkeyttämään ja varmistaa, että verotuskäytäntö on mahdollisimman yhtenäistä”. Paatero toimii Sanna Marinin hallituksessa ministerinä, miksei hän nyt edistä asiaa? ihmettelee Koponen.

Osat vaihtuivat

Hiljattain osat ovat vaihtuneet, sillä tänä kesänä vuorostaan joukko kokoomuksen kansanedustajia on kirjallisessa kysymyksessä toivonut tasa-arvoista alv-kohtelua eri liikuntamuotojen välille. Puolueen puheenjohtaja, Petteri Orpo, on jättäytynyt ryhmän yhteisestä kysymyksestä pois.

Tilanteesta tekee entistä erikoisemman se, että maamme istuvan hallituksen antama vastaus on sanasta sanaan identtinen Petteri Orpon kaksi vuotta aiemmin kirjoittaman vastauksen kanssa.

– Eiköhän asiaa ole vihdoin syytä viedä lainvalmisteluun. Olen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen alv-kantojen selkeyttämiseksi, ilmoittaa Koponen.

Liikkumattomuudella merkittävät kustannusvaikutukset

Liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, jonka kustannusvaikutukset ovat vuositasolla Suomessa yli 3 miljardia euroa terveydenhuollon suorissa kustannuksissa, menetettyinä työpanoksina, ikääntyneiden hoivakuluina, syrjäytymisenä sekä sosiaalikulujen kasvuna.

– Panostus hyvinvointiin ja liikuntaan maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin kansanterveyshyötyinä. Liikuntapalveluiden alv-kantojen alentaminen olisi juuri tällainen toimi. Varsinkin koronapandemian myötä niin nuorten kuin aikuistenkin harrastuksiin liittyen suurena haasteena on toiminnan jatkuminen sekä harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia tarjoavien seurojen ja yritysten toiminnan turvaaminen, lopettaa Koponen.