LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan hallitus panostaa vahvasti koulutukseen sekä osaamiseen ja tuo valoa tulevaisuuteen.
– Punavihreä politiikka jätti jälkeensä koulutuspoliittisen kaaoksen, jossa maahanmuuton ongelmilta suljettiin silmät, ettei oma pilvilinna murennu. Tämä hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen, Ari Koponen julistaa.
Hallitus panostaa kasvuun ja koulutukseen
Koponen nostaa esiin useita konkreettisia esimerkkejä hallituksen ensi vuoden panostuksista kohti kasvua. Korkeakoulujen perusrahoitus kasvaa 77 miljoonalla eurolla. Eniten tukea tarvitseville peruskouluille ja varhaiskasvatukseen laitetaan 55,2 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen panostetaan kuusi miljoonaa euroa, ja vapaa sivistystyö saa 17,1 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta.
– Näiden lisäksi teemme oppimisen tuen uudistuksen, lisäämme matematiikan ja äidinkielen tunteja, rajoitamme kännykän käyttöä ja palautamme oppimisrauhan kouluihin, Koponen iloitsee.
– Investoimme satoja ja satoja miljoonia euroja, jotta Suomi voi menestyä osaamisella, innovaatioilla ja kasvulla, vaikka taloudellinen tilanne on nyt haastava, Koponen kuvaa.
Oppimistulosten parantaminen keskiössä
Erityisesti peruskoulun oppimistulosten parantaminen on hallituksen toimien keskiössä. Koposen mukaan jokaisen nuoren tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea, kun peruskoulusta valmistuu. Inkluusiolle ei häneltä heru kehuja, vaan hän pitää hallituksen suuntaa kohti tarpeellisia pien- ja erityisluokkia välttämättömänä.
– Lukemiseen kannustan esimerkin kautta jokaista vanhempaa. Hallitus tuo lukulahja lapselle -rahoituksen kautta kirjat vastasyntyneiden perheisiin. Käyttäkää se hyväksi, Koponen vetoaa vanhempiin.
KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oppimisen tuki lukeminen koulutuksen kunnianpalautus koulutuksen rahoitus inkluusio maahanmuuton ongelmat oppimisrauha punavihreä politiikka Ari Koponen Koulutuspolitiikka oppimistulokset Peruskoulu Varhaiskasvatus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi
Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella – hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen ja osaamistaidon parantamiseen
Perussuomalaiset tekee kaikkensa, että Suomi säilyy turvallisena ja hyvänä maana nuorille
Hallitus korjaa koulutuspolitiikassa tehtyjä virheitä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää