PS ARKISTO
Koponen: Koulumatkatukeen tasapuolisuutta
Aiemmin syksyllä täysistuntosalissa käsiteltiin perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen kansalaisaloitetta lasten ja nuorten koulukiusaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi.
Nyt Ari Koponen haluaa tarttua myös opiskelijoiden koulumatkatukeen ja tiedustelee hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, onko lainsäädäntö sen osin tasapuolinen.
Opiskelijaryhmät eriarvoisessa asemassa
Koulumatkatukilain mukaan opiskelija voi saada koulumatkatukea tiettyjen ehtojen täytyttyä: koulumatkan pituus on oltava vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, kustannusten yli 54 euroa kuukaudessa ja koulumatkoja tulee olla vähintään 7 yhdensuuntaista viikossa.
– Tämä viimeinen ehto ei täyty kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta, vähentyneen lähiopetuksen takia, Koponen kertoo.
Koulumatkan katsotaan olevan lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Eli koulumatkatukea ei voi saada palkallisen työssäoppimisen ajalta, mikä aiheuttaa ongelmia monille, koska oppisopimuspaikka saattaa sijaita kaukana kodista ja työstä saatu korvaus ei välttämättä riitä kuluihin.
– Tämä asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan keskenään riippuen siitä, sattuuko sopiva oppisopimustyönantaja löytymään kodin läheltä vai ei, toteaa Koponen.
Kelan byrokratiaa parhaimmillaan
Mikäli opiskelijalla sen sijaan on kaksi osoitetta, esim. kahden eronneen huoltajan luona, opiskelijalle voidaan käytännössä myöntää koulumatkatukea vain toisen luota kouluun ja takaisin, sillä Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen kotiosoite. Jos huoltajat asuvat eri liikennejärjestelmien alueilla, tämä tuottaa ongelmia.
– Esimerkiksi jos opiskelijan koulu on Helsingissä, huoltaja A asuu Sipoossa HSL-alueella ja huoltaja B asuu Porvoossa eli HSL-alueen ulkopuolella, opiskelijalle voidaan myöntää joko HSL-opiskelija-alennus tai Matkahuollon matkatukikortti, mutta ei samanaikaisesti molempia, huokaa Koponen.
Sillä Kelan koulumatkatukijärjestelmä ei tunne viikoittaista muuttamista, vaan myöntää tuen yhden opiskelukuukauden perusteella.
– Teoriassa toki, jos opiskelija haluaisi asua molempien luona ja nostaa koulumatkatukea, hän voisi vaihtaa osoitettaan vuorokuukausittain sekä tehdä joka kuukausi uuden hakemuksen Kelalle. Aivan älytöntä byrokratiaa jälleen kerran, Koponen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-kansanedustajat: Joulujuhlat saatava järjestää kirkossa jatkossakin – ”Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle”
Kansanedustajat huolissaan lasten neuropsykiatrisen oireilun kasvusta: ”Uusilla opetusmenetelmillä vaaditaan lapsilta kohtuuttomia”
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset: Kouluissa tulee huolehtia suomalaisten tapojen, arvojen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä
Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä
Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää