

LEHTIKUVA
Koponen: Koskettavat täyistuntokeskustelut eivät edistä asioita – koulukiusaamiseen on puututtava konkreettisilla teoilla
Vaikka koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina, ongelmaa ei ole saatu kitkettyä. Kiusaaminen näkyy selkeästi erilaisissa lapsille ja nuorille suunnatuissa kyselyissä vuosittain. Aihe nousee esiin tasaisin väliajoin mediassa, ennen kuin taas katoaa hetkeksi. Viime päivinä kiusaamisen karut kohtalot ovat jälleen puhuttaneet.
Sykli tuntuu olevan kansanedustaja Ari Koposen mielestä samanlainen myös eduskunnassa. Kuluvan vuoden keväällä käsittelyssä oli useita koulukiusaamisen vastaisia valtiopäivätoimia.
– Asiasta voivotellaan ja täysistunto salissa todetaan kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Vain teot ratkaisevat ja usein – eli lähes aina kauniiden sanojen jälkeen konkreettiset kiusaamisen vastaiset teot kuitenkin loistavat poissaolollaan.
– Tuntuu hyvin omituiselta, ettei meillä Suomessa haluta edes kokeilla muualla maailmassa toimiviksi koettuja ratkaisuja. Ehdotukset sivuutetaan täysin kauniiden ja koskettavien salikeskustelujen jälkeen. Voimmeko siis sanoa, että olemme tehneet kaikkemme asian eteen, jos toimintapa on tämä? Koponen ihmettelee.
Päättäjien herättävä – ideologiat syrjään
Myös Brother Christmas -hyväntekijänä tunnettu Koponen on nähnyt läheltä liian monen lapsen ja nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen ja -väkivallan seurauksena.
– Itse en aio luovuttaa asian suhteen vaan tehdä kaikkeni, että näitä uusia toimintamalleja viedään vähintään kokeiluasteelle ja tehdään päätökset sen jälkeen kun meillä on näyttöä suuntaan jos toiseen, Koponen kertoo.
Koposen koulukiusaamisen vastaisen lakialoitteen allekirjoitti keväällä ennen eduskunnan istuntotaukoa yli 100 kansanedustajaa, eli se etenee lähetekeskusteluun nyt syksyllä.
– Meidän päättäjien tulisi paremmin ymmärtää miten suurta inhimillistä tuskaa sekä kuinka suuria kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Nyt on aika siirtää omat ideologiset ajattelut syrjään. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ihmistä koulukiusaamisen takia, toteaa Koponen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ari Koponen poliittiset päättäjät ideologia Koulukiusaaminen perussuomalaiset Lapset ja nuoret eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Nuorten syrjäytyminen on estettävä

Ritva Elomaa koulukiusaamisesta: “Lapset ja nuoret on opetettava huomioimaan toiset ja ymmärtämään tekojensa seurauksia”

Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”

Eduskunnassa koskettava keskustelu koulukiusaamisen ehkäisemisestä: ”Mikään menestys ei noita karmeita muistoja poista, ei edes kansanedustajaksi pääseminen”

Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä

Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa

Antikainen: Pahoinpitelyjen kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien vähättelyä – Etelä-Karjalan malli otettava käyttöön valtakunnallisesti
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää