LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: “Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”
Voiko Suomi pitää itseään hyvinvointivaltiona, mikäli yli neljäkymmentä alle 18-vuotiasta on ollut epäiltynä väkivaltaisesta henkirikoksesta yhden vuoden aikana? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Väkivaltaisesta henkirikoksesta tai sellaisen yrityksestä epäiltyjä alaikäisiä oli vuonna 2019 yhdeksän. Vuonna 2020 luku moninkertaistui 43:een. Nuorten väkivalta on ollut nouseva trendi etenkin vuosina 2015-2020.
Väkivaltaisuutta näkyy nyt myös yhä nuorempien lasten keskuudessa, sillä tiettävästi jo päiväkoti-ikäiset kohdistavat toisiinsa väkivaltaa.
Kansanedustaja Ari Koponen jatkaa työtä asian eteenpäin viemiseksi ja on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekoselle. Koponen kirjoitti aiheesta myös kolumnin, joka julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 6.1.2021.
Päihteet yleensä mukana kuviossa
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvät useimmiten päihteet, kuten alkoholi ja huumeet. Sisäministeriön vuonna 2012 aiheesta laatiman julkaisun mukaan pääosa henkirikoksia tehneistä nuorista on päihteidenkäyttäjiä. Huomattavalla osalla näistä nuorista on myös vaikea perhetausta. Usein väkivaltarikoksiin syyllistyneet nuoret ovatkin lastensuojelun asiakkaita.
– Nuorten tekemien väkivaltaisten rikosten radikaali kasvu osoittaa, että laeissa, toimintamalleissa ja asenteissa on vakavia puutteita. On meidän lainsäätäjien vastuulla päivittää lait sellaiselle tasolle, että viranomaisilla on tarpeeksi työkaluja toimia tilanteiden vaatimilla tavoilla. Nuorten tekemien vakavien rikosten kohdalla viranomaisilla tulisi olla käytössään kovempia keinoja, joilla väkivalta- tai päihdekierre saadaan katkaistua.
– Vakavien tekojen takana on usein laajoja ongelmia, jotka huonosti hoidettuina johtavat nuorten häiriökäyttäytymiseen. Tällainen käytös on usein seurausta jostakin ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että nuorten kasvu ja koulunkäynti pysyvät turvattuina ja että perheillä olisi voimavaroja kasvattaa lapsia ja nuoria niin, etteivät he ajautuisi tällaisiin äärimmäisiin tekoihin, mitä viime aikoina olemme saaneet median välityksellä lukea, Koponen sanoo.
Nuorten hyvinvointi vastaan puoluepolitiikka
Koposen mukaan koulukiusaaminen on ollut jo vuosia pienessä laskussa, mutta samaan aikaan puhdas nuorten välinen väkivalta on lisääntynyt. Tämä ongelma on päättäjien tiedossa, mutta asiaan ei puututa tarpeeksi, sillä esimerkiksi puoluepoliittinen ristiveto jarruttaa päätöksentekoa.
– Tällaisten ongelmien luulisi olevan yhteisiä, mutta ikävä kyllä niin ei tunnu olevan. Omaa ääntä rakastetaan liikaa, kun pitäisi osata myös kuunnella esimerkiksi juuri nuorten parissa työskenteleviä. Myös nuoret itse ovat kertoneet, kuinka kiusaaminen on muuttunut raaemmaksi, mutta heitä ei kuunnella päättävällä taholla tarpeeksi – jos ollenkaan, Koponen jyrähtää.
Sekä pehmeitä että kovia keinoja tarvitaan
Koposen mukaan ongelma on laaja, eivätkä ratkaisutkaan ole yksinkertaisia. Jotta kiusaamista ja väkivaltaa saataisiin vähennettyä, tarvitaan esimerkiksi kouluihin tarpeeksi opettajia ja muuta henkilökuntaa, matalan kynnyksen apua suoraan koululta, uusia toimintamalleja ja tunnetaitojen opetusta niin, että koko kouluyhteisö voi hyvin.
Lisäksi tarvitaan sellaisia lakimuutoksia, että kouluilla olisi sekä pehmeitä että kovempia työkaluja käytettävissään. Opiskeluun on myös löydyttävä toimivat ja terveet tilat – sellaiset, jotka ottavat huomioon erilaiset oppilaat.
– Jokainen lapsi tarvitsee kuuntelevan ja turvallisen aikuisen, mutta valitettavasti tällaista henkilöä ei ole saatavilla kaikissa kodeissa. Siksi on meidän tehtävämme varmistaa, että vähintään se yksi turvallinen aikuinen löytyy ainakin kouluista. Emme tietenkään voi ulkoistaa kasvatustehtävää kunnille ja valtioille, joten myös koteja on tuettava perhepoliittisilla ratkaisuilla, jotta kasvatuksen ongelmat voidaan voittaa ja hyvinvointia saadaan lisättyä, Koponen lataa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nuorten henkirikokset nuorten väkivalta nuorten pahoinvointi Anna-Kaisa Pekonen Ari Koponen kirjallinen kysymys huumeet Koulukiusaaminen Alkoholi Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä
Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa
Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava
Simula vaatii hallitukselta toimia kyläkoulujen säilyttämiseksi: ”Isot uudet koulut omiaan lisäämään koulukiusaamista”
Suomi on Ruotsin tiellä nuorison integraatiossa – Ranne: ”Sama lapsellinen keskustelu, tuloksena samat ongelmat”
Väkivaltaisten maahanmuuttajanuorten ongelma ei poistu tilastokikkailulla tai kieltämällä maahanmuutosta puhuminen
Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”
Onnettomuuspaikalta karkaaminen yleistynyt – Koponen: “Raukkamaista paeta paikalta”
Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää