

MATTI MATIKAINEN
Koponen: “Hallituksen talouspolitiikassa kiivetään räikeän etupainoisesti ja velkarahalla pitkin hattaravuorta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen eilinen puheenvuoro valtion talousarviosta vuodelle 2020 kritisoi vahvasti muun muassa hallituksen palkankorotusta, puoluetukien määrärahojen lisäämistä ja kotitalousvähennyksen kaventamista.
Ennusteen mukaan julkinen talous on vuonna 2023 noin 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Kaiken tämän jälkeen pelottavinta on Koposen mielestä se, että pääministeri Antti Rinteen sana ja lupaukset näyttävät pitävän kuin lukin seitti.
Pääministeri Rinne kertoi elokuussa että hallituksella on “miljardien satsaus tällä vaalikaudella koulutukseen.”
– Toivon sydämestäni, että sentään tämä pääministeri Rinteen lupaus toteutuu ja ettei sekin ole seuraava petetty lupaus, kuten vappusatanen tai ministeri Krista Kiurun hoitajamitoitus, josta puuttuvat enää vain rahat ja hoitajat, sanoo Ari Koponen ja jatkaa:
– Tai miltä kuulostavat lähes kaikkien hallituspuolueiden lupaukset ennen vaaleja yli 18-vuotiaiden itsenäisesti asuvien ei-huoltajien opintorahan lähes 100 euron korotuksesta. Totuus: korotus 2,46 euroa kuussa.
Jatkuvasti kuulee puhetta siitä, miksi asioita laitetaan vastakkain.
– Ovatko maassamme vaikkapa vanhusten, veteraanien, vammaisten tai omaishoitajien asiat kunnossa? Pääsevätkö mielenterveyspotilaat avun piiriin tarpeeksi nopeasti? Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, toteutuuko edes tämä? Oikeat vastaukset näihin kysymyksiin ovat: eivät ole, eivät pääse ja ei toteudu, Koponen vastaa.
Velkarahalla “kehitysapua” Afrikkaan
Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyöosuudeksi 0,7 prosenttia BKT:sta, mikä tarkoittaisi 1,638 miljardia vuodessa.
– Nyt budjetissa on varattu kehitysapuun noin 1 miljardi, joka sekin on liikaa. Moni varmasti kysyy, minkä takia? Koska kukaan ei tunnu oikeasti tietävän mihin nämä valtavat rahavirrat konkreettisesti käytetään, Koponen kritisoi.
– Onko kuinka uskottavaa ajatella, että ulkoministeriöltä saadun tiedon mukaan Suomen antamasta vuosittaisesta melkein miljardin euron kehitysavusta vuonna 2018 on vain 27 455 euroa takaisinperinnässä väärinkäytön vuoksi?
YK:n väistynyt pääsihteeri Ban Ki-moon on myöntänyt, että noin 30 % kehitysavusta menetetään todellisuudessa korruptiolle.
– Jokainen ymmärtää keneltä nämä sadat miljoonat ovat poissa, Koponen huokaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila heilutti 50 miljardin seteliä täysistunnossa – hallituksen linja: “Rahat Afrikkaan, aarteet Aurajoelle”

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

Ranne talousarviosta: Rinteen hallituksen strategia on Fail Fast – epäonnistu nopeasti!
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää