Kansanedustaja Ari Koponen esittää toimenpidealoitteessaan Finlandia-hymniä kansallislauluksi. Koposen mielestä olisi hyvä, jos Suomen kansallislaulun olisi säveltänyt suomalainen, jolloin suomalaiset voivat kokea laulun omakseen.
Suomella ei ole tällä hetkellä virallista kansallislaulua. Kuitenkin Maamme-laulu on vakiintunut kansallislaulun asemaan. Maamme-laulun on säveltänyt saksalainen Fredrik Pacius, ja Maamme-laulun melodiaa käytetään myös Viron kansallislaulussa.
– Itse pitäisin hyvänä, että Suomen kansallislaulun on säveltänyt suomalainen ja voisimme kokea kansallislaulumme omanamme, Ari Koponen perustelee.
Symboli suomalaisten vastarinnasta sortoa vastaan
Finlandia-hymni on Suomen kansallissäveltäjän – Jean Sibeliuksen – säveltämä. Kappale oli syntyessään vuonna 1899 symboli suomalaisten vastarinnasta sortotoimia vastaan ja kuvasti kansakunnan pyrkimystä itsenäisyyteen. Koposen mukaan V. A. Koskenniemen vuonna 1940 kirjoittamat upeat sanat sopivat hyvin kansallislaululle.
– Finlandia-hymni on kokonaisuudessaan voimakas teos, joka herättää syvimpiä tunteita ja synnyttää isänmaallista voimaa. Sen majesteettinen melodia on kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan, Koponen ylistää.
Koposen mukaan Finlandia-hymnin sävel kantaa mukanaan Suomen sielua tavalla, joka yhdistää kansaa ja jättää pysyvän jäljen jokaisen kuulijan sisimpään.
– Tämä sävel ansaitsee olla kansallissävelemme, kansallislaulumme, päättää Koponen toimenpidealoitteensa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lue lisää
