LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen: Adoptoitavan lapsen etu ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen adoptoitavan lapsen edun toteutumisesta ja kysyy hallitukselta, toteutuuko adoptoitavan lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Olen saanut huolestuneita viestejä kansalaisilta, jotka seuraavat läheltä adoptioon otettavien lasten traumatisoitumista, Ari Koponen kertoo.
Lapset jäävät sijaisperheiden ja sosiaalitoimen käsiin
Adoptiolain mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
Lakiin on kirjattu lapsen vanhemman harkinta-aika, jolla tarkoitetaan kahdeksaa viikkoa lapsen syntymästä. Vasta harkinta-ajan jälkeen vanhemman suostumuksen adoptioon saa ottaa vastaan. Harkinta-ajaksi alaikäinen lapsi sijoitetaan yleensä sijaisperheeseen.
Mikäli lapsen vanhempia ei kuitenkaan löydetä kahdeksan viikon jälkeen, lapsi ei pääse adoptioon vaan jatkaa sijaisperheessä jääden sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tällöin lapselle aletaan etsiä pitkäaikaista sijoituspaikkaa.
– Mitä vanhemmaksi lapsi ehtii kasvaa ennen muuttoa pitkäaikaisperheeseen tai adoptioperheeseen, sitä enemmän hän kiintyy sijaisperheeseensä ja sitä suuremman trauman hän joutuu muutossa kokemaan. Lapsen etu olisi päästä mahdollisimman aikaisin siihen perheeseen mihin hän tulee jäämään, jotta turvattaisiin pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, Koponen kertoo huolestuneena.
– Samaan aikaan adoptiolasta jonottavien perheiden odotusaika on vuosia.
Koponen vaatii muutoksia lainsäädäntöön
Adoptiotapausten käsittelyä selkeyttäisi ja lapsen etua selkeästi parantaisi, mikäli adoptiolaki mahdollistaisi vanhemman adoptiota varten antaman suostumuksen vastaanottamisen jo ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kahdeksan viikkoa.
– Suostumus adoptioon voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi jo synnytyksen yhteydessä, Koponen ehdottaa.
– Kirjalliseen suostumukseen voitaisiinkin lisätä esimerkiksi seuraavanlainen kohta: ”Tämä suostumus astuu voimaan kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä, jollei suostumusta sitä ennen peruta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Kohtuutta elatukseen – “Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista”
Antikainen: Syntymättömän lapsen oikeus terveyteen on tärkeämpi kuin äidin oikeus päihteiden käyttöön
Eerola: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää