Suomi on halunnut pysyä jäsenenä Euroopan unionissa, joka ei kehity liittovaltioksi, Euroopan Yhdysvalloiksi. Nyt Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa sen on valittava liittovaltiokehityksen hyväksyminen tai ero unionista.
Suomen hallituksen kanta on ollut kielteinen EU:n liittovaltiohankkeelle. EU:n kehittämisessä on ollut lukuisia esityksiä. Suomen hallitus on ymmärrettävästi ollut hankalassa asemassa ottaessaan kantaa niihin kaikkiin. Torstaina Saksan demaripomo Martin Schulz pamautti kissan pöydälle: hän haluaa EU:sta liittovaltion, ja vieläpä ripeästi. Schulzin visiossa EU:n liittovaltion vastustajat heitetään armotta pihalle. Suomen hallitus ei kuitenkaan halua erottaa Suomea EU:sta.
Schulz on toki matkan päässä liittovaltiohankkeineen, mutta hän lähestyy maalia pienin askelin. Saksan sosialidemokraatit (SPD) aloittavat hallitustunnustelut kristillisdemokraattien (CDU) kanssa. Se ei suinkaan vielä tarkoita samaa asiaa kuin CDU:n ja SPD:n suurta koalitiota, saati sitä, että liittovaltiohanke nuijitaan Saksan hallitusohjelmaan.
Schulz kuitenkin tietää, että hänen luotsaamansa puolue on CDU:n viimeinen toivo saada Saksaan enemmistöhallitus. CDU:n painostaminen EU:n liittovaltioon voi olla liian kova pala siitä huolimatta, että CDU:nkin piireissä kannatetaan EU:n tiivistämistä.
Toteutuessaan Schulzin näkemys tarkoittaa sitä, ettei Suomi voi olla yhtä aikaa sekä liittovaltiota, että EU-eroa vastaan. Toisin sanoen Suomen hallituksen kiperäksi kysymykseksi voi nousta valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä. Toistaiseksi hallitus on pyrkinyt väistämään liittovaltion ja EU-eron vastakkainasettelua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmaisi pettymyksensä eduskunnan taannoiseen EU-keskusteluun, koska hänen mielestä liittovaltiokehityksestä keskusteleminen ei ole oleellista saati konkreettista. Työpöydälle tupsahtava EU:n liittovaltion perustuslakiesitys on kuitenkin hyvin konkreettinen asia, ja demokratian läpinäkyvyyden kannalta kansan tulisi tietää hallituksen valinta jopa joko-tai -tilanteessa.
Liittovaltiokeskustelu on voitu lakaista maton alle, sillä eduskunnan EU-keskustelun aikana Saksan kantaa oli mahdotonta varmistaa. Saksan kannan peesaaminen oli siten mahdotonta.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli reilu viikko sitten sitä mieltä, ettei Suomen tule lähteä mukaan EU:n taloudelliseen yhteisvastuuseen.
– Mutta jos mennään taloudelliseen yhteisvastuuseen, meillä on kaksi vaihtoehtoa: Me jaamme taloudellista vastuuta ja annamme lisää valtaa Brysseliin — sitä Suomessa ei ole haluttu eikä halua tämäkään hallitus, Orpo vastasi eduskunnassa kansanedustaja Simon Elolle (sin.) marraskuun lopulla.
Epäselvää on se, muuttuuko Suomen hallituksen kanta, jos taloudellistakin yhteisvastuuta sisältävä liittovaltiokysymys tulee eteen. Kysymys ei ole ainakaan loitontunut viime aikoina.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
