Suomi on halunnut pysyä jäsenenä Euroopan unionissa, joka ei kehity liittovaltioksi, Euroopan Yhdysvalloiksi. Nyt Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa sen on valittava liittovaltiokehityksen hyväksyminen tai ero unionista.
Suomen hallituksen kanta on ollut kielteinen EU:n liittovaltiohankkeelle. EU:n kehittämisessä on ollut lukuisia esityksiä. Suomen hallitus on ymmärrettävästi ollut hankalassa asemassa ottaessaan kantaa niihin kaikkiin. Torstaina Saksan demaripomo Martin Schulz pamautti kissan pöydälle: hän haluaa EU:sta liittovaltion, ja vieläpä ripeästi. Schulzin visiossa EU:n liittovaltion vastustajat heitetään armotta pihalle. Suomen hallitus ei kuitenkaan halua erottaa Suomea EU:sta.
Schulz on toki matkan päässä liittovaltiohankkeineen, mutta hän lähestyy maalia pienin askelin. Saksan sosialidemokraatit (SPD) aloittavat hallitustunnustelut kristillisdemokraattien (CDU) kanssa. Se ei suinkaan vielä tarkoita samaa asiaa kuin CDU:n ja SPD:n suurta koalitiota, saati sitä, että liittovaltiohanke nuijitaan Saksan hallitusohjelmaan.
Schulz kuitenkin tietää, että hänen luotsaamansa puolue on CDU:n viimeinen toivo saada Saksaan enemmistöhallitus. CDU:n painostaminen EU:n liittovaltioon voi olla liian kova pala siitä huolimatta, että CDU:nkin piireissä kannatetaan EU:n tiivistämistä.
Toteutuessaan Schulzin näkemys tarkoittaa sitä, ettei Suomi voi olla yhtä aikaa sekä liittovaltiota, että EU-eroa vastaan. Toisin sanoen Suomen hallituksen kiperäksi kysymykseksi voi nousta valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä. Toistaiseksi hallitus on pyrkinyt väistämään liittovaltion ja EU-eron vastakkainasettelua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmaisi pettymyksensä eduskunnan taannoiseen EU-keskusteluun, koska hänen mielestä liittovaltiokehityksestä keskusteleminen ei ole oleellista saati konkreettista. Työpöydälle tupsahtava EU:n liittovaltion perustuslakiesitys on kuitenkin hyvin konkreettinen asia, ja demokratian läpinäkyvyyden kannalta kansan tulisi tietää hallituksen valinta jopa joko-tai -tilanteessa.
Liittovaltiokeskustelu on voitu lakaista maton alle, sillä eduskunnan EU-keskustelun aikana Saksan kantaa oli mahdotonta varmistaa. Saksan kannan peesaaminen oli siten mahdotonta.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli reilu viikko sitten sitä mieltä, ettei Suomen tule lähteä mukaan EU:n taloudelliseen yhteisvastuuseen.
– Mutta jos mennään taloudelliseen yhteisvastuuseen, meillä on kaksi vaihtoehtoa: Me jaamme taloudellista vastuuta ja annamme lisää valtaa Brysseliin — sitä Suomessa ei ole haluttu eikä halua tämäkään hallitus, Orpo vastasi eduskunnassa kansanedustaja Simon Elolle (sin.) marraskuun lopulla.
Epäselvää on se, muuttuuko Suomen hallituksen kanta, jos taloudellistakin yhteisvastuuta sisältävä liittovaltiokysymys tulee eteen. Kysymys ei ole ainakaan loitontunut viime aikoina.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Lue lisää
