Suomi on halunnut pysyä jäsenenä Euroopan unionissa, joka ei kehity liittovaltioksi, Euroopan Yhdysvalloiksi. Nyt Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa sen on valittava liittovaltiokehityksen hyväksyminen tai ero unionista.
Suomen hallituksen kanta on ollut kielteinen EU:n liittovaltiohankkeelle. EU:n kehittämisessä on ollut lukuisia esityksiä. Suomen hallitus on ymmärrettävästi ollut hankalassa asemassa ottaessaan kantaa niihin kaikkiin. Torstaina Saksan demaripomo Martin Schulz pamautti kissan pöydälle: hän haluaa EU:sta liittovaltion, ja vieläpä ripeästi. Schulzin visiossa EU:n liittovaltion vastustajat heitetään armotta pihalle. Suomen hallitus ei kuitenkaan halua erottaa Suomea EU:sta.
Schulz on toki matkan päässä liittovaltiohankkeineen, mutta hän lähestyy maalia pienin askelin. Saksan sosialidemokraatit (SPD) aloittavat hallitustunnustelut kristillisdemokraattien (CDU) kanssa. Se ei suinkaan vielä tarkoita samaa asiaa kuin CDU:n ja SPD:n suurta koalitiota, saati sitä, että liittovaltiohanke nuijitaan Saksan hallitusohjelmaan.
Schulz kuitenkin tietää, että hänen luotsaamansa puolue on CDU:n viimeinen toivo saada Saksaan enemmistöhallitus. CDU:n painostaminen EU:n liittovaltioon voi olla liian kova pala siitä huolimatta, että CDU:nkin piireissä kannatetaan EU:n tiivistämistä.
Saksan kantaa odotetaan
Toteutuessaan Schulzin näkemys tarkoittaa sitä, ettei Suomi voi olla yhtä aikaa sekä liittovaltiota, että EU-eroa vastaan. Toisin sanoen Suomen hallituksen kiperäksi kysymykseksi voi nousta valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä. Toistaiseksi hallitus on pyrkinyt väistämään liittovaltion ja EU-eron vastakkainasettelua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmaisi pettymyksensä eduskunnan taannoiseen EU-keskusteluun, koska hänen mielestä liittovaltiokehityksestä keskusteleminen ei ole oleellista saati konkreettista. Työpöydälle tupsahtava EU:n liittovaltion perustuslakiesitys on kuitenkin hyvin konkreettinen asia, ja demokratian läpinäkyvyyden kannalta kansan tulisi tietää hallituksen valinta jopa joko-tai -tilanteessa.
Liittovaltiokeskustelu on voitu lakaista maton alle, sillä eduskunnan EU-keskustelun aikana Saksan kantaa oli mahdotonta varmistaa. Saksan kannan peesaaminen oli siten mahdotonta.
Liittovaltio ei maistu kokoomuksellekaan
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli reilu viikko sitten sitä mieltä, ettei Suomen tule lähteä mukaan EU:n taloudelliseen yhteisvastuuseen.
– Mutta jos mennään taloudelliseen yhteisvastuuseen, meillä on kaksi vaihtoehtoa: Me jaamme taloudellista vastuuta ja annamme lisää valtaa Brysseliin — sitä Suomessa ei ole haluttu eikä halua tämäkään hallitus, Orpo vastasi eduskunnassa kansanedustaja Simon Elolle (sin.) marraskuun lopulla.
Epäselvää on se, muuttuuko Suomen hallituksen kanta, jos taloudellistakin yhteisvastuuta sisältävä liittovaltiokysymys tulee eteen. Kysymys ei ole ainakaan loitontunut viime aikoina.
